Äitienpäivän combo

Aamun Hesarissa oli koskettava kirjoitus keskenmenoista. Viidennes suomalaisista naisista kokee keskenmenon ainakin kerran elämässään, mutta siitä ei juuri netin ulkopuolella puhuta. Syitä keskenmenoon ei tarkkaan tiedetä; se on jonkinlaista luonnonkarsintaa. Siihen nähden, että noin viidennes pariskunnista kärsii lapsettomuudesta, on ihmeen tavallista puhua ”lasten tekemisestä”, joka särähtää korvaani. Pillerin voi kyllä ottaa kolesterolin laskuun tai peniksen nostoon, mutta lääkettä, jolla saisi toivotun muutoksen lapsettomuuteen, ei ole, eikä tuleekaan. Ihminen voi elää terveesti ja kaikin puolin hedelmällisyyttä edistäen ja yrittää tehdä lasta sitä kuitenkaan saamatta. Lapsi saadaan jos luonto antaa, mikä tekee lapsen saamisesta elämän ihmeen.

Combo Porvooseen

Olin suunnitellut ensiviikon Turkuun päättyvän combon valmistavaksi treeniksi Porvooseen päättyvän combon. Päätin ja suunnittelin reitin jo alkuvuodesta, joten henkisesti harjoitus oli valmiiksi pureksittu, joten se ei ollut kovin vaativa. En tankkaillut edellisenä päivänä erikseen. Ilma oli mitä parhain: noin 18 astetta ja lounaistuulta 3 m/s. Pyöräilin kotoa 51,2 km Tuusulan, Korson, Sipoon Nikkilän ja Söderkullan kautta Boxiin, jossa kaivoin juomarepusta lenkkarit ja vähensin vaatetusta. Keskinopeus oli korkeimmillaan Nikkilässä 31,3 km/h ja osuuden päätteeksi 31, 0 km/h. Tuuppasin pistosuojatuilla 32mm renkailla hyvää matkavauhtia, keskisyke oli 162.

Vaimolla oli auto levinnyt kehälle, joten siltä osin suunnitelma meni uusiksi. Jatkoin puhelinsoiton jälkeen juosten kohti Porvoota. Olin varannut 2,5 litraa Gutzya reppuun, joten Porvoo 18 –kyltti pisti mietityttämään juoman riittävyyttä. Nautin pyöräilyn aikana 40g geelin ja söin juoksuosuuden alussa lopun energiapatukasta. Gutzyn patukka oli helppo nauttia varsinkin, kun olen tottunut pidemmissä suorituksissa syömään proteiinipatukkaa, joka on koostumuksensa vuoksi energiapatukkaan verrattuna täyttä tavaraa eikä siten niin helposti nieltävissä. Juoksu lähti rullaamaan yllättävän hyvin: ensimmäinen kilometri meni aikaan 4.53 eli yli 12 km/h. Olin ajatellut jotain 5.30 min/km vauhtia ja vauhti asettuikin mukavasti vähän kovemmaksi. Keskitahti oli 5.14 min/km eli 11,5 km/h. Juoma loppui 3 km ennen loppua ja ihan pieniä kiristelyjä tuntui välillä oikeassa takareidessä. Varpaat myös hakkasivat jonkin verran kenkien kärkiin ja niistä tuli muutama rakkula. Taidan ottaa Turkuun numeroa isommat kengät ja tunnustella niiden vaikutuksia. Juoksumatka oli 16,6 km ja aikaa meni 1.27h. Turussa on tarkoitus juosta noin 15 km noin 11 km/h vauhtia, mikä vaikuttaa olevan melko kivutta tehtävissä.

Lack of confidence is born from a lack of preparation.

–Shannon Wilburn

Treeni oli ns. kova, vaikka olikin kestoltaan vain 3.17h. Garmin näytti molempien osuuksien Training Effectiksi 4.1. Turkuun päättyvä combo voi olla jonkun asiantuntijan mielestä liian kova ja tuhoava, mutta ajattelen sen toisin. Jos on harjoitus kova, sitä on tavoitekin. Ja tavoite sanelee treenit, kunhan palautumisesta huolehditaan. Riskinä on tietenkin altistuminen vammoille väsyneenä juostessa, mutta se on vain tiedostettava ja pidän sitä niin pienenä, että voin sen ottaa.  Tällaiset pidemmät combot ovat tavoitteen kannalta tärkeitä ja valmistavat tulevaan suoritukseen vähintään yhtä paljon mieltä kuin kehoakin. Samalla ne ovat parhaita mahdollisuuksia harjoitella suorituksessa onnistumisen muita olennaisia tekijöitä: nesteytystä ja ravinnon nauttimista.

Suunnitellun ja asteittaisen valmistautumisen myötä mieli ja keho viritetään sellaiseen iskuun, että elokuussa suorituspäivän aamuna herätessäni mielessäni ei ole pelko tai huoli mahdollisesta epäonnistumisesta, vaan odotan malttamattomasti, että pääsen tekemään sen, minkä olen vuotta aikaisemmin päättänyt. Odotan, että pääsen nauttimaan suorituksesta tietäen, että sellaista vastoinkäymistä ei tule, mistä en selviäisi.

Pyörälenkillä viikon tauon jälkeen

Projektiviikko 19

Olin alkuviikosta vielä flunssassa, joten aloitin sisätreenillä keskiviikkona. Tein kevyen salitreenin ja torstaina lepäsin, kun nenä vuosi edelleen ja kurkku kipeytyi iltaisin. Perjantaina oli aamulenkin vuoro pitkästä aikaa, kun kävin juoksemassa 5 km läheisen lammen maastossa. Iltapäivällä lähdin viikon tauon jälkeen pyörälenkille ennen poikien noutoa hoidosta. Päätin polkea lentokentän ympäri. Tuupakassa kehän viereisellä pyörätiellä muistelin pyöräilleeni kyseistä kohtaa viimeksi 18.11.2009, jolloin poljin Hartolaan. Olin päättänyt polkaista viikonlopun viettoon sukulaisten mökille, mikäli lunta ei olisi vielä tullut. Päätös piti, mutta ihan helpolla en päässyt. Keli oli +5 ja vesisadetta lähes koko matkan. Oli aivan karmeaa jatkaa Mäntsälässä ja Lahdessa huoltoasematauoilta matkaa, kun kylmissä talvihanskoissa ja märissä sukissa hytisten piti runtata ekat 10 minuuttia, jotta sai lämmön leviämään kehossa. Renkaina oli 37mm pistosuojatut, joiden massa tuntui varsinkin pätkällä Lahti-Heinola, jossa kertyy paljon nousumetrejä. Perillä noin yhdeksän tunnin ja 202 kilometrin väännön jälkeen odotti kuuma sauna ja kylmää olutta. Oikeastaan olen nauttinut kaikki ”mainoshyvät” virvokkeeni ainoastaan rankempien fyysisten suoritusten jälkeen. Kokis on järkyttävän hyvää, kun sen nappaa Gardajärveä kiertävän tien laidan ravintolan kylmäkaapista kellon ympäryksen kuumassa pyöräiltyään. Aah! Tuo Hartolaan päättynyt tempaus oli siihen mennessä selkeästi henkisesti kovin suoritukseni ja muisteltavaa on riittänyt. Matka ei ollut varsinainen nautinto, mutta perillä elämän perusasiat – ja se olut – maistuivat. Poljin siis perjantaina lentokentän ympäri reippaat 43 km keskisykkeellä 150. Keli oli mukavan kesäinen, mutta pidin silti irtolahkeet ja -hihat päällä. Illalla kaatui hyvällä pelillä Venäjä, joten päivästä jäi hyvä fiilis.

Lauantaina lähdimme perheellä Nuuksioon, jossa olin suunnitellut ensimmäisen pidemmän melontaharjoituksen. Meloin Nuuksion Pitkäjärven pohjoispäästä edestakaisin. Matkaa kertyi auringon paisteessa 14 km 7,4 km/h keskinopeudella ja 124:n keskisykkeellä. Kävin vielä Itävalta-pelin jälkeen salilla. Päivän melonta tuntui lavoissa, kun tein yläkroppaa ja vatsoja.

Treeniä kertyi tällä viikolla lopulta 9 tuntia. Ensiviikolle olen suunnitellut yli 16h, jonka jälkeen tulee kevyt palautteluviikko. Ensi viikon lepopäivästä ei vielä ole tietoa. Voi olla, etten pidä varsinaista lepopäivää, vaan työmatkapyöräily on jonkun päivän ainoa urheilu.

Tilasin torstaina uuden actionvideokameran, GoPro HD 2:n, jolla voin taltioida tulevia treenejä ja laittaa niitä näkyviin. Otan time lapsella tulevan Turun treenin, niin matkan voi sitten halutessaan pikakelailla uudestaan. Paketti tullee alkuviikosta.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti huhtikuun alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo 1,95 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa jo yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo on tulossa. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.