Projektiviikon 22 väliraportti

Huomiselle suunniteltu kauden ensimmäinen kaksisatanen näyttäisi toteutuvan hyvässä säässä. Viime päivinä lauantaille ennustetut sademäärät ovat vaihdelleet ja tällä hetkellä ennusteet lupaavat aurinkoista säätä ja lämpöä tulee olemaan yli 20 astetta heti aamu yhdeksästä lähtien. Reitille osuu monta sopivaa huoltoasemaa, joilla matkakumppanit voivat täytellä pullojaan. Riihimäen ABC:lle on noin 125 km, joten se tulee sopivaan saumaan, kun juomareppuni täytön aika koittaa. Lähinnä idästä puhaltava puhuri takaa sen, ettei suoraan vastaista ole missään vaiheessa ja pääsemme nauttimaan lenkin puolivälissä enimmäkseen myötäisestä tuulesta. Ohessa reittisuunnitelma, joka siis noudattaa Loppiin saakka tulevan suorituksen reittiä:

Etelä-Amerikan reissu

Kuluva projektiiikko 22 on kulkenut kivasti. Olen laskenut kalorit miinuksille ja paino on pudonnutkin jo yli kilon viikon aikana. Lopetin sunnuntaina kreatiinin pariksi viikoksi, joka on osaltaan vaikuttanut painon laskuun. Paino oli pysynyt yli 75:n vielä huhtikuun sairastelun jälkeen, joten nyt on sulateltava turhaa silavaa, mikäli aion päästä suunniteltuun n. 72 kiloon ennen tankkausta. Elokuussa paino nousee suorituksen alla parin päivän tankkauksella parisen kiloa. Tästä eteenpäin kun tiputtaa puoli kiloa viikossa heinäkuuun alkuun saakka, niin ollaan aikataulussa senkin suhteen. Mikäli palautuminen alkaa hidastua liikaa tai tulee jotain kremppaa, nostan kalorit kulutusta vastaaviksi. Pahoja vaivoja ei lähiaikoina ole ollut. Oikea lonkankoukistaja kipeytyi keväällä souduista ja juostessa se vaivaa vähän edelleen. Tulevina viikkoina juoksemieni pitkien lenkkien pituudet ovat >20 ja 30 kilometriä, joten voi olla, että tulen käyttämään pitkästä aikaa kipukohtiin kylmää.

Tiistai-illan lenkkihaaste done

Maanantaina tein palauttavan pyörälenkin illalla päivän työmatkailujen päälle. Tiistaina kävin salilla ja lähdin työmatkapyöräilyjen päälle väsynein jaloin juoksemaan Pitkäjärven ympäri, josta matkaa kertyi vajaat 16 km. Olen lisännyt projektin aikana mineraalisuolaa palautumisjuomaan aina silloin, kun treeni on jatkunut salin jälkeen esim. soutamalla. Suolalla korvaan hikoillessa menetettyjä elektrolyyttejä: natriumia, kaliumia ja magnesiumia. Nyt se oli jäänyt tekemättä, joten nautin kotona ison kupillisen kahvia, banaanin ja mukillisen suolavettä. Suolaisen (juoman) nauttiminen on siksikin tärkeää, että se lisää janon tunnetta, joten se edistää nesteen nauttimista pitkässä suorituksessa. Matkalle otin juomavyöhön 0,7 litraa Gutzya ja varalta yhden 40 gramman ”eloonjäämisgeelin” siltä varalta, että olisin sipannut jostain syystä. Tiistai-illan lenkkihaasteeseen lähti onneksi muitakin mukaan ja ilmeisesti joitakin satasia saimme kerättyä. Keräyksen tilannetta selvittelen ensi viikolla lisää.

  

Viikkomelonta Bodomilla

Keskiviikkona oli vuorossa melonta tuulisella Bodomilla. Meloin vain 45 minuuttia sisältäen parit kovemmat vedot. Tuuli ja aallokko pyrkivät kääntämään keulaa itään, joten suunnitellun järven kiertämisen myötäpäivään sijaan vedin sen keskeltä yli. Tapasin sattumalta rannalla Welhonpesän porukkaa ja sovin alustavasti kajakin vaihdosta nopeampaan lasikuituiseen. Katsellaan sitä ehkä jo ensi viikolla. Viikon päästä poljen Kiskoon, jossa pääsen melomaan koko viikonlopun kapealla järvellä, joten ajankohta ja ympäristö voisivat olla sopivia myös uuden kajakin omaksumiseen. Eilen pidin lepopäivän ja kävin poikien kanssa mummolassa pihapelailemassa. Tänään pyöräilin työmatkat ja kävin salilla päivän päätteeksi. Illalla en erityisesti tankkaile, vaan lähden aamulla yhdeksän aikaan melko vajailla hiilarivarastoilla totuttamaan kroppaa vararavinnon hyödyntämiseen. Sunnuntaille olen suunnitellut noin kolmen tunnin melonnan, joten pyöräilystä väsynyt keho pääsee kokemaan senkin ensi kertaa. Tälle viikolle en saanut sovittua hierontaa, jonne pääsen onneksi kuitenkin jo maanantaina. 

Olen nyt lueskellut Mental Edge-kirjaa, jonka sain viime viikolla Amazonista. Mielenkiintoisia juttuja, joista osaa huomaan harrastaneeni itsekseen jo aiemmin. Kirjoittelen psyykkisen valmennuksen asioista myöhemmin postauksen. Hyviä juttuja, joita voi tehdä muunkin kuin urheilun yhteydessä. "Haaveesta tulee tavoite, kun sen kirjoittaa ylös" toimi kirjaimellisesti, kun viime heinäkuussa laitoin Wordiin ensimmäiset kohdat tulevan kesän koitoksesta.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti viikon alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

Tiistai-illan lenkkihaaste ja projektiviikko 21

Haastoin 400:n Haasteen fb-sivulla porukkaa lähtemään tulevana tiistaina lenkille. Aion työpäivän päälle lähteä illalla kotoa juoksulenkille ja laittaa reitin pituuden verran euroja Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistyksen keräystilille. Tarkastamme ja tiedotamme sitten ensi viikolla, kuinka paljon tempaus tuotti. Vielä ehtii valmistautua lenkille ja pyytää kaveritkin mukaan. Lenkin voi tehdä haluamallaan tavalla myös esimerkiksi pyöräillen tai rullaluistellen, kunhan liikkuu. Katselin säätiedotuksia ja kaikkialla Suomessa näyttäisi tiistaina olevan hyvä sää. Alla lahjoitusohjeet:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

Pyöräpojat

Palautumisviikko 21

Kuluneella palautumisviikolla juoksin yhden 40 minuutin lenkin, pyöräilin työmatkoja 2.15 tuntia, kävin kahdesti 45 min salilla ja meloin eilen viikon ainoan kerran 1.15 tuntia ja reippaat 9 kilometriä. Ylläoleva kuva alkuviikolta, kun poika polkaisi 3,5 km suuntaansa yleisurheilukouluun 14-tuumaisellaan. Pienet jalat vain vispasi, kun liu´uttelin vieressä.

Melonta on kyllä niin siistiä puuhaa. Oman osaamisen vähäisyys pitää nöyränä ja joka kerta huomaa jonkin jutun, joka on parantunut. Tällä kerralla kokeilin aiempaa leveämpää otetta melasta ja vetoon tuntui tulevan lisää voimaa koko kropasta. Isossa aallokossa olin välillä kuin joessa ja jatkoin vain melomista tasaiseen tahtiin, vaikka kajakki vaihtoi aallon harjalla suuntaa sinne tänne. Peräevääkin kokeilin, mutta olin lopulta ilman, jotta kajakki totteli ketterämmin korjausliikkeitä. Meloessa kuten maastopyöräilyssäkin on aina mukana myös luontokokemus, mikä tuo oman hienon lisänsä fyysiseen suoritukseen. Nytkin pääsin lipumaan vesilintujen läheltä ja pohjoisrannan kaislikosta kuului kurjen ”laulua”. Kiimassa se siellä kuitenkin rääkyi.

Vesilintuja

Kävimme perjantaina Tampereella ja samalla reissulla käytin Cuben täpäriäni ensihuollossa. Takaiskari äänteli siihen malliin, että ammattilainen oli sitä mieltä, ettei pyörällä kannattaisi mennä maastossa ennen iskarinhuoltoa. Jätin sen sitten huoltoon ja alle kahden viikon päästä pääsen kesän ensimmäiselle maastolenkille. Pyörä oli saatu päivän aikana niin iskuun, että liikkeen omistajakin erehtyi luulemaan sitä uudeksi. Olihan se kuuma kuin mikä. Odotan kyytejä kovasti.

Tulevat viikot

Aloitin viime sunnuntaina kreatiinitauon. Jalat ovat tuntuneet hyviltä ja tulevalla viikolla nostan juoksumääriä pitkästä aikaa. Lauantaina koulujen päättyessä lähden kaverini kanssa kesän ensimmäiselle kaksisataselle, johon en aio tankata etukäteen. Otan tarpeeksi juomaa ja ruokaa mukaan ja pysähdymme jonnekin kahvillekin. Treeni on kehon totuttelua maltillisella sykkeellä käyttämään rasvoja energiaksi ja opettelen myös riittävää ja säännöllistä juomista. Sunnuntaina olen ajatellut meloa kolme tuntia, joka on pisin matkani tähän asti. Oman haasteensa tulevaan viikkoon tuo 5-päiväinen työviikko, koska olin myös viikonlopun töissä. Toisaalta kahden viikon päästä töitä on vain kolme päivää ja pääsen melomaan viikonlopuksi Kiskon mökille, jonne menen pyörällä. Siellä sitä lepoakin tulee ja varmasti tuolloin jo tarpeeseen.

Perspektiiviä puuhasteluun

Pari viikkoa sitten huomasin Ulkoilun maailman välittäneen uutisen kokeneen ja arvostetun venäläisen vuorikiipeilijän menehtymisestä Mount Everestillä. 50-vuotias kahden lapsen isä oli ollut kiipeämässä 5600 metrissä reittiä, jota ei ollut aiemmin kiivetty. Köysi oli hiertynyt terävää kiven reunaa vasten katki ja sherpa oli huomannut miehen syöksyneen 300 metriä alas jäätikölle. Mies luonnon armoilla tekemässä sitä, mitä rakasti ja kaikista etukäteisvalmisteluista, kokemuksesta ja suunnitelmista huolimatta riski toteutui surullisella tavalla. Tällaiset uutiset saavat aina asioihin uutta perspektiiviä. Minullakin on haaveita erilaisista seikkailuista, mutta tästä tuli mieleen omat tähänastiset projektini kotimaassa. En ole kertaakaan ollut todella luonnon armoilla. Jos tuolla maantien laidassa tulisikin äitiä ikävä, niin olen pyörällä kuitenkin aina parin tunnin päässä seuraavasta 24/7 liikennehuoltamosta, jossa voin vinguttaa Visaa ja kerryttää bonuksia kuuma kaakao käsissä hytisten. Kuinka keskiluokkaisen kesyä! Että kovin on suhteellista.. Toki maantielläkin saattaa pahimmassa tapauksessa menettää henkensä jonkun kännykkää räpläävän autoilijan kuljettaessa omaa napaansa, mutta on se silti melko epätodennäköistä.

Alexey Bolotov vasemmalla

  

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti viikon alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat 

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

400:n Haaste muualla

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa.

https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

Suorituskyvyn optimoinnista

Kävin iltapäivällä juoksemassa rauhallisen n. 7 km lenkin. Jaloissa ihan hyvä tuntuma. Sain Amazonista tilaamani kirjapaketin tiistaina ja aloittelin jo Mental Edge-pokkaria. Näyttäisi olevan nopeasti nielty opus. Melontakirja näyttää olevan mahtava perusteos niin aloittelijalle kuin harjaantuneemmallekin. Mukavia lukuhetkiä on siis tiedossa ja treenikirjasto sen kuin laajenee.

  

Täpäri huoltoon

Käyn perjantaina Tampereella, josta ostin viime vuonna Cuben AMS Pro 110:n, joka on ketterä täysjoustomaasturi. Talvella eräästä salitreenistä palatessa keskiö meni – onneksi lähellä kotia – jumiin. Ilmeisesti jokin laakeriongelma. Pyörällä oli ajettu vasta joitain kymmeniä tunteja. Soitin eilen R Tech Suspensioniin, joka on muuttanut keskustasta uusiin tiloihin Tampereen Ikean lähistölle. Sovimme, että pyörä korjataan päivän aikana, joten voin koukata sen mukaan illan paluumatkalla. Vertailin vuosi sitten eri vaihtoehtoja ja saksalainen Cube vaikutti hintaluokassaan laadukkaine osasarjoineen hyvältä paketilta. Takaiskari on Foxin valmistama ja siinä on Pro Pedal-toiminto, joka ehkäisee takajousto auki ajaessa syntyvää keinuntaa. Arvosteluissa kyseinen malli sai kehuja ripeästä kiipeämiskyvystä ja painokin oli hintaluokassaan kohtuullinen 12,1kg ilman polkimia. Otin yhteyttä ja sovimme hinnan, jolle ei verkon pyöräkaupat voineet kilpailla missään päin maailmaa. Ja nyt, kun tuli tarvetta takuuhuoltoon, se onnistuu ripeästi ja äidinkielellä.

Yhdistin reissuun urheilua ja lähdin pyöränhakureissuun pyörällä. Tampere oli viimeisiä alle 200 km:n päässä olevista isommista kaupungeista, johon en ollut koskaan aiemmin pyöräillyt. Matkan varrella poimin myös Hämeenlinnan tähän joukkoon. Keli oli hyvä, mutta pyöräilykunto ja maantierenkaatkaan eivät olleet ihan parhaassa terässä. Huomasin vasta Nurmijärvellä kokemani rengasrikon yhteydessä, että renkaista paistoi jo kangas läpi. Takarenkaan oli puhkaissut piikkilangan sakara. Samalla kertaa vaihdoin vähemmän kuluneen eturenkaan taakse ja pumppasin molemmat 7,5 bariin matkapumpulla, jolla sai tehdä tosissaan töitä. Pirkanmaalla vastaan tulleet mäet koettelivat jo väsyneitä reisiä. Tampereen Näsilinnankadulla olin päälle kuudessa tunnissa. Sain pyörän vaimon tuomien polkimien asennuksen jälkeen koeajolle ja 18” runko osoittautui sopivaksi. Etujoustohaarukkaan oli säädettävissä 10mm lisäjoustoa, joten nyt keula on 120-millinen. Ei huonompi tapa käyttää lomarahat. Vaimolla oli jo oma täpäri, joten olemme päässeet myös yhdessä tekemään maastoretken. Perusretkeilyn rinnalla maastopyöräily on mukava tapa fiilistellä luonnossa. Tulevina kesinä yksi lomakohde on todennäköisesti Pudasjärvi ja Syötteen vaaramaisemat polkuineen, joilla järjestetään houkutteleva tapahtuma joka kesä, Syöte MTB. Reittejä on viime vuonna parannettu ja kesäturistien määrä on kasvussa, mikä tekee varmasti hyvää laskettelukeskusten liiketoiminnalle. Sama suuntaushan on ollut jo pohjoisemman Suomen hiihtokeskuksissa, jotka ovat aiemmin olleet kevyemmässä kesäkäytössä.

Kesällä -12 Tahkolla

Kompressiotekstiilit

Katselin, mistä blogiani on päädytty lukemaan. Googlen kautta mm. sellaisilla hakusanoilla kuin ilman puudutusta, flunssa, elämysurheilu ja kompressiolahkeet. Googlasin sanan kompressiolahkeet ja tuloksia selatessani vastaan tuli pro gradu-tutkielma ns. älyvaatteista. Kyselytutkimus oli tehty pitkänmatkanjuoksijoille ja tietoa oli kaivettu eri tutkimuksista. Eivät ne omastakaan mielestä mitään humpuukia ja pelkkää rahastusta ole, mutta kalleimmat brändit ovat hankintalistallani vain alennusmyynneissä. Koko tutkielma löytyy PDF-tiedostona osoitteesta

http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20112/alynvala.pdf?sequence=2

 ”Tiukat, painetta lihaksiin aiheuttavat tekstiilit — kompressiovaatteet — on urheiluvaatteiden

tulevaisuudessa mielenkiintoinen tekijä. Paunonen (2006, 48) on tehnyt sellaisen havainnon, että tiukat juoksutrikoot ja niiden aiheuttama paine vaikuttaa lihasten vireyteen ja useimmiten positiivisella tavalla. Urheilulääketieteessä on tehty tutkimuksia, joiden mukaan painetta eli kompressiota aikaan saavilla vaatteilla on vaikutusta suorituskykyyn. Kompressiovaatteet edistävät myös asento- ja liikeaistia, palautumista ja vammoista toipumista sekä kehon vakautta, vaikuttavat verenkiertoon, lieventävät verenpurkaumia ja vähentävät turvotusta. Urheilulääkäri Ilkka Räsänen (2006, 59) on todennut esimerkiksi pohkeita peittävien puristesukkien käytön perustuvan jalkojen laskimoiden verenkierron eli laskimopaluun tehostamiseen ja pidemmillä juoksumatkoilla jalkojen turvotuksen ehkäisemiseen.”

Olen rasittavimpien suoritusten jälkeen käyttänyt polviin saakka vedettäviä kompressiosukkia palautumiseen. Yhdistelmäharjoituksissa olen käyttänyt Orcan triathlonasua, jossa on myös kompressiota. Hyväähän siinä on mm. se, ettei hiertymiä tule ja joillain lailla puku tukee myös lantionseutua. Erilaisten trikoiden käytön jälkeen ei ole puhettakaan enää, että lähtisin yhdellekään pidemmälle juoksulenkille esim. shortseissa. Huomasin tuoreimmassa Lidlin mainoksessa joitain kompressiosukkia myytävän alle viiden euron. Suosittelen kokeilemaan pidemmillä lenkeillä.

Lisäravinteiden käyttö

Suorituksessa ja palautumisessa auttavista tekstiileistä päästään luontevasti suorituksessa ja palautumisessa auttaviin ravinteisiin. Osalla muuten fiksuista liikkujista on edelleen aika uskomattomia epäluuloja esim. palautumisjuomaa kohtaan. Mitään ristiriitaa ei ilmeisesti ole siinä, että syö raejuustoa ja banaania treenin päälle, muttei ole enää vuosiin juossut puuvillapaidassa ja tennareissa. Myös se, nauttiiko treenin jälkeisen ensimmäisen ravintoannoksensa kiinteänä tai nestemäisenä, jakaa ihmisiä. Yksisilmäisyyteen on toimiva lääke: täytyy jaksaa ottaa selvää. Heraproteiini ilman värikkäitä lihasmassalupauksia ei paljoa maksa. Itse asiassa perusheran proteiinigramman hinta on alempi kuin esim. purkkitonnikalan. Maltodekstriini on maissitärkkelystä eli puhdasta hiilihydraattia. Molemmat puhdasta ravintoa, kun esim. virvoitusjuomien makeuttamiseen käytetyn aspartaamin on todettu olevan myrkky, mistä en nyt jaksa kaivaa netissä levinnyttä useita tutkimuksia summannutta artikkelia. Jälkimmäisen nauttiminen on yleisesti hyväksyttyä ja ensimmäisiä jaksetaan edelleen kummeksua. Ei kovin loogista.

Treenin jälkeen veri on pakkautunut lihaksiin, joten vatsalle on parasta tarjota sen sillä hetkellä eniten tarvitsemia ravintoaineita helposti imeytyvässä muodossa. Proteiinia lihasten hajoamisen estämiseen ja hiilihydraattia täyttämään tyhjentyneet energiavarastot ja kiihdyttämään insuliinin eritystä, joka lisää proteiinisynteesiä.  Toinen puoli ajoituksen ja ravinnon optimaalisen muodon lisäksi on palautumisjuoman vaivattomuus ja kätevyys. Maitotuotteet tarvitsevat aina kylmäketjun ja ainakin itselle kiinteän ravinnon nauttiminen heti raskaan harjoituksen päälle ei tunnu mielekkäältä. Palkkarijauheen voi annostella edellisenä päivänä valmiiksi sheikkeriin ja treenin aluksi lisätä vain veden, jolloin juoma on täysin liuennut ja juotavissa, kun palaa kädet täristen pukukoppiin. Hankkimalla erikseen malton, heran ja kreatiinin, niiden suhteita palkkarissa voi muutella treenin mukaan: salin päälle noin 1:1 ja vaikka 2-3 tunnin lenkin päälle 2:1. Siihen nähden, kuinka helposti kyseisiä tuotteita nykyään kaupoista saa, osa ihmisistä näkee ihmeen paljon vaivaa niiden hyötyjä vältelläkseen. Nämä eivät ole uskonasioita; ihan perinteinen Paasikiven linja riittää. Palkkarin etu on myös sen nopeasti nostaman verensokerin vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. Treenin jälkeinen kauppareissu on taatusti helpompi ilman nälän aiheuttamaa lamaantumista ja mielitekoja. Järkeviä ruokavalintoja on helpompi tehdä, kun pää ja kroppa toimii.

Kestävyysurheilijoiden suosimista lisäravinteista urheilujuoma ja energiageelit ovat iso apu varsinkin kovatehoisessa suorituksessa. Energiatankkaukseen löytyy lisäksi helposti nautittavia juomaksi sekoitettavia jauheita (esim. Gutzy Energy Loader) ja energiapatukoiden nauttiminen matkalla on kätevää. Kilpailun myötä myös tarjonta on laajentunut ja tutkimusta tehty. Oma päätyminen Gutzyn urheilujuomaan on kokeilun ja perehtymisen tulosta. Gutzyssa on mukana erikseen kehitettyä hiilihydraattia isomaltuloosia, joka pilkkoutuu glukoosia ja maltodekstriiniä hitaammin, ts. ei aiheuta monesta muusta juomasta tulevaa "sokeripiikkiä". Monen suurmaratonin juomasponsori mainostaa itseään ”maailman suosituimpana” tai ”eniten tutkittuna urheilujuomana”, joka voi tarkoittaa pelkästään sitä, että se on jakanut ison virvoitusjuomajätin kassastaan joitain viisinumeroisia apurahoja jenkkien yliopistoille. Onhan se vakuuttavaa, mutta tuoteseloste ja empiiriset tutkimukset ovat vakuuttavampia. Suosittujen valmistajien juomat ovat usein hyvin sokeripitoisia ja niissä on eri pitoisuuksia elektrolyyttejä, kuten vaikka kaliumia. Gutzyn sitruunanmakuisessa jauheessa on lisäksi mukana pieni määrä kofeiinia, jonka on todettu auttavan pitkissä suorituksissa. 

Geeleissä en ole kokenut niin suuria eroja. Niiden tasainen nauttiminen mahdollistaa suorituskyvyn ylläpidon, kun esim. maratonilla kehon omat energiavarastot ehtivät tyhjentyä. On vain kurjuuden maksimointia lähteä kesän päätavoitteeseensa kokeilematta pitkillä harjoituslenkeillään urheiluravinteiden optimaalista käyttöä. Ei ole harvinaista, että kauden tärkein suoritus epäonnistuu surkeasti, kun vieraan urheilujuoman pakottamana on useamman kerran pistäydyttävä vessassa. Geelien käyttöä kiinteään ravintoon verrattuna puoltaa myös niiden energiapitoisuus ja nauttimisen vaivattomuus hengästyneenä. Pitkissä suorituksissa vatsalle tekee hyvää myös kiinteämmän ja helposti sulavan ravinnon nauttiminen, kuten banaanin, mutta siinä ei ole kovin paljoa ravintoa, alle 100 kcal/kpl. Tehojen noustessa ja tuhansien kalorien tarpeen tyydyttäminen pelkästään kiinteästä ravinnosta alkaa olla jo tarpeetonta jääräpäisyyttä; pelkkä statement. Voihan triathlonin pyöräilyosuudenkin suorittaa markettihybridillä, mutta kuinka järkevää ja nautittavaa se sitten on..

Mediassa eniten näkyvät ravintoalan asiantuntijat toistavat aina toimittajan tiedustellessa, ettei ”tavallinen kuntoilija” tarvitse lisäravinteita, vaan aivan ”tavallinen kotiruoka” – mitä se nykyään enää tarkoittaakaan – riittää oikein hyvin tarpeellisen proteiinimäärän saamiseksi. Siihen nähden, kuinka paljon ihminen voi vaikuttaa ravinnolla omaan hyvinvointiin ja ulkomuotoon, sitä tunnutaan harjoitettavan todella vähän. Jos joku kokeileekin gluteiinitonta tai maidotonta ruokavaliota ja pääsee siten eroon säryistä ja/tai turvotuksista, hän on vain trendikkään dieetin kokeilija ja matkija. Jotenkin olen saanut sellaisen kuvan, että on normaalimpaa(eli yleisempää) ottaa lääkärin tarjoamat statiinit tms. lääkkeet kuin kokeilla ruokavalion ym. elintapojen muuttamista. Ehkä useamman pitäisi ottaa oma hyvinvointi omiin käsiin. Ehkä.

Mikä sitten olisi se riittävä määrä kuntoilua ja sellainen suoritustaso, jolloin ravintoekspertti tai 15+ kertaa Pirkan pyöräilyssä peesaillut nylkky antaisi suosituksen tai hyväksyntänsä kuntoilijan lisäravinteiden käytölle? Pitäisikö maraton juosta ensin alle kolmen tunnin, jotta olisi hyväksyttyä hankkia high end -rannetietokone ja alkaa nauttia palautumisjuomia treenien päätteeksi? Pitääkö olla jo kovassa kunnossa ennen kuin pyöräilystä innostuneen keski-ikäisen on hyväksyttävää hankkia 7-kiloinen kilpuri? Kai 2.30 alittanut puolimaratoonari saa jo siirtyä tekniseen juoksupaitaan? En ole jäänyt odottamaan, vaan ottanut kehityksen tuomat edut ja hyödyt kokeilun kautta käyttööni – ja nauttinut kehittymisestä niiden kanssa. Mikä ikinä saakaan ihmisen kuntoilemaan ja tekee siitä hänelle nautittavampaa, on panostamisen arvoista.

Viime päivinä mediaankin on levinnyt puheet proteiinibuumista, kun erilaiset välipala- ja palautumispatukat ovat yleistyneet. Jos kioskeilla ja huoltoasemilla on 2,5-3,5 euron 20g proteiinia sisältävän patukan vaihtoehtona 4-5:n euron sämpylä yhdellä kalkkuna- ja juustosiivulla, ja tavoitteena on jaksaa parin tunnin päästä nautittavaan ateriaan, ei valinta voi olla kovin vaikea. Suositukset päivittäisen proteiinin määrän saannista ovat usein minimimääriä, vaikka esim. proteiinin osuuden kaksinkertaistaminen ruokavaliossa ei vaikuta tutkimusten mukaan ainakaan negatiivisesti varsinkaan ikääntyvillä. Asiasta kirjoitti vasta hyvin Lihastohtori Juha Hulmi: http://lihastohtori.wordpress.com/2013/05/12/tarve-vs-optimi/ Lihastohtorilla on paljon muitakin loistavia artikkeleita, joihin suosittelen tutustumaan.

Aika ajoin saa kuulla asiaan perehtymättömien heittelevän kommentteja esim. proteiinipatukoista kalliina ja tarpeettomina ylimääräisinä kaloreina yms. Kummasti lisäravinteet ja proteiinipatukat ovat dieetilläkin kaikkien kilpailevien kehonrakentajien repertuaarissa. Ja nämä sentään tietävät ja näyttävät esimerkillään, miten rasvasta päästään eroon lihaskato minimoiden. Tässä kannattaa ohittaa lääkkeiden käytön vaikutus lavakuntoon ja keskittyä siihen tosiasiaan, että ravintotietous on fitnessalan ihmisillä keskimääräistä paljon parempaa ja heiltä voi ottaa oppia mm. ateriarytmistä. On helppoa seurata puntarilla painon heittelyä ja ottaa mitattavia tavoitteita, mutta puntari ei tiedä, mistä paino koostuu. Voin olla päivän nauttimatta nestettä ja olla sitten ”laihtunut” 4-5 kiloa. Puntarin näyttämää ja päivittäin heittävää lukemaa seuraamista enemmän pitäisi kiinnittää huomiota peilikuvaan, joka kertoo totuuden. Kuten Arska sen sanoi: “It’s simple, if it jiggles, it’s fat.”

Tulevista viikoista

Haastoin eilen fb-sivulla ensi tiistaille 28.5 kaikki lenkille ystävineen. Aion juosta työpäivän jälkeen kotiin päästyäni lenkin, jonka kilometrimäärän siirrän euroina keräyksen tilille 400:n Haasteen viitteellä 201 70402. Osallistua voi myös vaikka pyöräillen tai rullaluistellen. Katsotaan sitten seuraavalla viikolla, paljonko saimme kasaan.

Sovin jo erään triathlonistikaverini kanssa kesän ensimmäisestä > 200 km:n lenkistä lauantaina 1.6. Tarkoitus on ajaa tulevan suorituksen reittiä Mäntsälän, Riihimäen ja Lopen kautta Nurmijärvelle ja kotiin. Matkaa tulee noin 204km ja harjoituksen ideana on treenata ravinnon ja nesteen nauttimista kohtuullisilla pyöräilytehoilla. Pysähdymme jonnekin kahville ja muutenkaan ei ole tarkoitus runtata kovaa. Seuraavana päivänä aion meloa pitkän lenkin ja juosta vähän sen päälle. Mielenkiintoista nähdä, miten selkä reagoi pyöräilyn jälkeiseen melontaan. Ei välttämättä kivutta, mutta siitähän se kroppa tottuu.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti viikon alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa jo yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat 

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

Combo Turkuun

Palasimme Turusta eilen, jolloin lihaksissa tuntui vielä jumia, varsinkin pohkeissa. Olen ollut yllättynyt, miten hyvässä kunnossa kroppa on; nivelissä ei mitään ongelmia. Äsken kävin kevyellä pyörälenkillä, kun poika polki rinnalla treeneihinsä. Tällä viikolla käyn kerran melomassa ja muuten treeni on pääosin hyötyliikuntaa, pari salia ja joku juoksulenkki. Kesäkelit ovat tuoneet paljon lisävirtaa projektiin. Nyt nautitaan ja treenataan.

Valmistelut

Säädin pyörää perjantai-iltana. Vaihdoin kisakiekot, joiden myötä pyörän paino tippui puolisen kiloa 9,1 kiloon ilman lokareita. Asensin pikalukittavan takalokarin lisäksi roiskesuojan nippusiteillä etuputkeen. Kävin pyöräilemässä Pitkäjärven ympäri 16,7 km:n lenkin ja tunnustelemassa jalkoja. Jatkoin illalla hiilaripitoisella ravinnolla ja nestettä nauttien.

Sääennusteista huolimatta säästyin lopulta kastumiselta. Märällä kelillä tulee yleensä helposti juotua liian vähän, kun suussa narskuu öljynsekainen kuravesi, mikä oli suurin syy asentaa lokari eteenkin. Starttasin yhdeksän aikaan aamusta. Ilma oli pilvinen ja matkalle oli luvattu itä-/kaakkoistuulta. Lämpöä oli jo 17-18 astetta, mutta puin silti irtohihat ja –lahkeet, joiden alla oli vielä kompressiolahkeet polven alle. Tuuliliivin otin reppuun varmuuden vuoksi, jos sade yltyisi. Vettähän se ei pidä, mutta säästäisi sisäelimet kylmältä viimalta. Samaa tarkoitusta varten pakkasin mukaan myös kengänsuojat. Ostin talvella Bontragerin maastopyöräilykengät alta satasella. Ovh oli 250, joten edelleen suomalaisista pyöräilykaupoista kannattaa katsoa tarjontaa ennen ulkomailta tilaamista. Kengät nyt on muutenkin parempi kokeilla ennen ostopäätöstä. Nämä eivät ole hyvin palvelleita Shimanon peruskenkiä keveämmät, mutta lasikuitupohja tuo jämäkkyyttä, joten voima välittyy entistä paremmin kampiin. Matkalle otin mukaan pari sisuria ja perustyökalut satulalaukkuun.

Matkaan

Olin laskeskellut, että 30 km/h keskinopeudella olisin Turussa alle 5,5 tunnissa. Ensimmäisen 15 km:n jälkeen keskari oli yli 32:n ja sykkeet aika kohollaan. Kropalta vie aina vähän aikaa tasoittaa sykettä, kun se käy ison suorituksen alla kierroksilla. Aloitin juomisen viiden minuutin tienoilla ja jatkoin ottamalla noin kymmenen minuutin välein pari-kolme kulausta Gutzya. Veikkolan tienoilla otin ensimmäisen geelin, jota olin varannut mukaan vähintäänkin tarpeeksi. Tarkoitus oli ottaa tuntia kohden 1-2 kpl 40g:n geeliä. Mukana oli myös pari Gutzyn energiapatukkaa, jota oli helppo mussuttaa vauhdissa. Tällä kertaa välipalakaurakeksit jäivät pois. Niitä olen säännöllisesti syönyt pitkillä matkoilla kaiken sokerisen vastapainoksi. Ehkä olisi pitänyt nytkin.

Veikkolasta alkoi isot mäet Lohjan ohi ja Saukkolaan, jossa vasta riisuin irtohihat. Korkeimmillaan keskinopeus kävi 33,3:ssa. Keskisyke nousi 164:ään, mutta laskeskeli sitten niin, että tauolla Salossa se taisi olla 162. 80,5 km:iin eli puoliväliin meni aikaa 2.27. Katsoin vanhoista kilometripylväistä matkat Helsinkiin ja Turkuun ja twiittasin vauhdista virheellisesti  ajaksi 2.20. 100 kilometriä täyttyi ajassa 3.01, mikä oli parasta vauhtiani koskaan.

Kilometrit syödään paloina

Pyöräillessä minulle on muotoutunut monia tapoja kerätä matkalta onnistumisia pienten välitavoitteiden napsimisella. Milloin on 10 % matkasta takana, milloin tunti taukoon, paljonko aikaa on kulunut puolivälissä jne. Kylttien mukaan voi laskeskella aikaa seuraavaan taukoon tai esim. päättää, että juo vaikka kolme kertaa ennen seuraavaa isompaa paikkakuntaa. Pikkuhiljaa matkan edetessä kerto- ja jakolaskut pyörivät päässä ja loppuaika alkaa hahmottua. Nyt arvelin Salon kohdalla, että olen Turussa aikaan 5.10, joka ei mennyt pahasti ohi. Jäljellä olevaa matkaa on helppoa laskea, kun maantierenkailla kilometriin menee kaksi minuuttia eli vauhti on n. 30 km/h ja pistosuojatuilla pidempien matkojen loppuaikaa voi arvioida 25 km/h keskinopeuden mukaan. 

Salon tauko

Salon jälkeen pysähdyin nopeasti S-ketjun kompleksiin, jossa kävin riisumassa irtolahkeet ja täyttämässä Hesburgerin ystävällisen myyjän avulla juomarepun. Join tiheästi taukoa kohti ja reppu tyhjenikin sopivasti. Huomasin samalla, että GoPro2 ei ollut päällä ja laitoin sen ottamaan kuvan sekunnin välein. Näköjään kamera olikin ottanut sarjan kuvia taukopaikalta, muttei yhtään pyörän selästä. Vaatii siis vielä harjoittelua ja manuaaliin perehtymistä. Katselin kyllä manuaalia netistä edeltävänä iltana, mutta näköjään jotain täytyy vielä säätää, että kamera jatkaa kuvaamista, kunnes sen itse stoppaa. Matkalta en ottanut kuvia, vaan keskityin jatkuvasti vain ripeään etenemiseen, mikä tarkoitti selkä suorana liu´uttelun minimoimista. 17 minuuttia kestäneeltä tauolta lähtiessäni keskinopeus oli laskenut 30,4:ään. Turkuun oli enää 53 km, mikä tuntui melko mitättömältä. Jatkoin tasaista juomista ja geelin nauttimista. Isoimmissa mäissä oli jo välillä heitettävä 2. ja 3. pienimpiä vaihteita, jotta sain pidettyä kadenssin lähempänä sataa ja pahemmat jumit poissa.

Ammattilaisille apua

Paimion jälkeen huomasin jonkun miehen pysähtyvän autollaan Romanian romanin huitomana linja-autopysäkin jälkeen pientareelle. Mies ei ollut ilmeisesti tietoinen näiden veitikoiden toimintatavoista, vaikka kyseisistä tapauksista on ollut lehdissäkin juttua jo monta kesää putkeen. Romanien BMW oli musta kromattuine vanteineen. Toinen pukumies oli kuskin paikalla ja toinen heilutteli paikalle pysähtyneelle Skoda-kuskille käsissään jotain pientä paperilappua ja yritti solkata jotain saksaksi ja englanniksi. Pääsin kohdalle ja kaarsin tien toiselle puolelle kysymään romanin ongelmaa, kun Skodisti tajusi tilanteen ja jatkoi matkaansa. Onneksi muuta liikennettä oli vähän. Tiedustelin sitten tältä pullukalta englanniksi, kun saksani ei yhtäkkiä taipunut, että mikä ongelma heillä on. Ilmoitin voivani soittaa heille poliisin avuksi ja hän vastasi uhmakkaana, että soita. Kuski oli jo nousemassa autosta, kun katsoin paremmaksi jatkaa matkaa ja soittaa pojille tiepalvelua. Poistuessani huomasin, että auton keulan rekisterikilpi näytti virolaiselta eli se oli valkopohjainen, mutta takana oli keltapohjainen romanialainen kilpi. Romanit lähtivät saman tien paikalta kääntyen perääni Turun suuntaan ja kääntyen ensimmäisestä risteyksestä oikealle Paimioon. Toimintatapahan näillä on kertoa tarinaa polttoaineen loppumisesta ja sitten yrittää vaihtaa arvotonta rihkamaa käteiseen. Joskus ovat isommalla porukalla pakkomyyneet esim. kukkia siten, että rahat on revitty käsistä ja jätetty säikähtänyt härmäläinen autoineen tien varteen jokin auringonkukka kourassa. Liikenteen kannalta pahinta on konepellin nostaminen moottoritien varressa, jossa pientareelle jarruttava avulias autoilija vaarantaa muun liikenteen.

Turkuun oli tässä vaiheessa enää 20 km. Kaupungin lähestyessä jatkoin juomista, vaikka suussa oli jo vähän aikaa ollut ällöttävä maku. Tein juomasta 6 %:sta, kun aiempina vuosina olen tottunut juomaan noin 4,5-5 %:sta Gutzya. Laimeampaa on tämänkin kokemuksen mukaan helpompi nauttia isompia määriä ja nythän ei ollut vielä edes hellekelit. Taidan jatkossa palata vanhaan vahvuuteen ja ottaa geeleistä loput suorituksessa tarvittavat hiilarit. Turun keskustaan saavuin viimeiset kilometrit pyörätietä, joka seuraili tie 110:ä. Keskinopeus oli tässä vaiheessa noussut 30,9 km/h:ssa. Seuraani tuli ilmeisesti Piikkiöstä kotoisin ollut kuntoilija, jonka kanssa jaoimme loppumatkan jutustellen. Keskustassa olin ajassa 5.12h ja pyörin vähän aikaa hotellia etsien. Hotellilla olin ajassa 5.19 ja matkaa oli mittarissa 162 km. Keskinopeus siis 30,5 km/h. Vaimolla oli matka kestänyt sen verran, ettei ollut ehtinyt minua ennen perille, joten jouduin odottelemaan lenkkareita, jotta pääsin juoksemaan.

Ilma oli mitä mahtavin ja keskusta täynnä porukkaa Suomen ottelun alkua ja lauantai-illan viettoa odottelemassa. Eräs hotellissa majoittunut häävieras otti pari kuvaa ja ehdin hyvin päivittää combon tilanteen facebookiin. Taukoa kertyi lopulta 27 minuuttia. Vaimo toi kengät ja otti pyörän huolehdittavakseen. Vaihdoin juoksusukat ja uudet Karhun lenkkarit, jotka ovat kokoa 44 eli puoli numeroa aiempia isommat. Otin edellisestä combosta opiksi sen, että jalka turpoaa suorituksen edetessä. Viime sunnuntaina Porvooseen juostessani alusta oli asfalttia ja varpaat hakkasivat New Balancen kärkiin muutamien rakkuloiden arvoisesti. Nyt ei sattunut yhtään eikä rakkuloita tullut lisää.

Juoksuosuus urheilupuistossa

Kaveri ei päässytkään mukaan juoksemaan, mutta suositteli Aurajoen toisella puolella olevaa urheilupuistoa. Juoksin joen yli kevyenliikenteen siltaa ja ohitin ravintolalaivat matkalla puistoon. Sitä kiersi vaihtelevassa maastossa hiekkatie, jossa oli pieniä mäkiä, joten väsyneet jalat saivat hyvää haastetta ylämäkiin puskiessa. Ensimmäisellä 1,4 km:n kierroksella riisuin pyöräilypaidan, joten juoksin loppumatkan hihattomassa triathlonsasussa, joka oli juuri sopiva kostean lämpimään säähän. Ensimmäisillä kilometreillä olo oli juomisesta huono ja oksennus oli lentää. Jatkoin kuitenkin tasaisesti alle 6 minuutin kilometreillä. Ihan pientä juilimista tunsin oikeassa taka- ja etureidessä, mutta juomalla krampit pysyivät poissa. Tässä harjoituksessa en ollut edes varannut mukaani yhtään Diasporal Direktiä, joka on nopeasti imeytyviä magnesiumsitraatin murusia kätevässä putkilossa. Riittävä juominen piti lihakset toimintakykyisinä.

Tarkastelin kelloa matkan edetessä, koska Suomen peli oli alkamassa klo 16. Katsoin, että ehdin juuri juosta kahdeksan kierrosta ennen kuin on suunnattava hotellille, jotta ehdin suihkuun ennen kuin kiekko putoaa jäähän. Kilometrejä kertyi kaikkiaan 13 eli vähän vähemmän kuin olin ajatellut, mutta tämä oli treenin tavoitteen kannalta ihan riittävästi. Olin odotellut, että paikkoihin alkaa sattua juoksun edetessä, mutta oireet olivat vähäisiä. Kolmen vartin juoksun jälkeen rekisteröin oikeassa lonkankoukistajassa alkavan kolotuksen, joka pysyi kuitenkin pienenä. Äitienpäivän combon jälkeen lonkat olivat kipeinä muutaman päivän, mutta nyt ilmeisesti hiekka-alustan joustavuus ja ilman lämpötila olivat osaltaan vaikuttamassa suotuisasti kudosvaurioihin. Olo oli suorituksen jälkeen hieno, vaikka vatsa oli vähän sekaisin. Treeni oli projektin kannalta hyvä välietappi, josta oli mukava ottaa onnistuminen, josta nauttia. Eihän tämä ollut juuri mitään tulevan tavoitteen rinnalla, mutta näin pitkä yhdistelmä tässä vaiheessa projektia oli hyvä kokea niin henkisesti kuin fyysisesti. Mentaalisesti juoksemaan lähteminen oli helppoa. Raskaalta tuntui ainoastaan välillä kovempien nousujen jälkeen, mutta liian pahalta ei missään vaiheessa. Tasaista rullailua vaan..

Done.

Kaikkiaan combolle tuli mittaa 7.02 tuntia, jonka aikana kului Garminin mukaan 4472 kaloria. Olin arvioinut kulutuksen jonnekin 4500- 5000 tuntumaan, joten aika hyvin osui. Molempien osuuksien keskisyke oli 158. Nousumetrejä kertyi pyörällä 1427, joka on siis enemmän kuin suorituksen reitin profiilissa Garminin Bike routerin mukaan, Juosten kiipesin 219 vertikaalimetriä, eli ihan kelpomäärän, jos suorituksessa metrit on vähän yli 300. Suorituspäivän aamupaino oli 76,4, joten reilun kilon verran oli saanut painoa tankattua. Perusteellisempien tankkausten jälkeen paino on joskus noussut parilla kilolla.

Suomen tappio vähän laski fiilistä, mutta olihan siinä paljon nautittavaa. Kahdestaan vaimon kanssa pitkästä aikaa ja sää mitä hienoin. Kävimme keskustassa kävelyllä ja joen rannan terassilla syömässä. Jalat tuntuivat niin hyviltä, että päätin nautiskella parit oluet. Tarjoilija kysyi, tuodaanko molemmat samalla kertaa, johon oli vastattava, että mulla on jano. Vähän ehti lämmetä jälkimmäinen, mutta hyviä olivat molemmat. Edellisestä oluesta olikin ehtinyt kulua yli kaksi kuukautta.

Pari janoon.

Sunnuntaiksi olin sopinut tatuointiajan, joka jouduttiin akuutin sairastumisen vuoksi siirtämään kesäkuulle. Harmillinen juttu, mutta koska kaikessa on myös jotain positiivista, ehdimme ajaa kotiin ennen kuin Suomi ottaa pronssia. Paitsi ettei ottanut. Oli tämä viikonloppu silti onnistunut. Pohkeet, reidet ja jostain syystä hauikset olivat vähän kireän kipeinä, mutta nivelet hyvässä kunnossa. Olin varautunut siihen, että kropan palautumiseen menisi aikaa, mutta nyt näyttää todella hyvältä.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti huhtikuun alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo 1,95 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa jo yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat 

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

  

Tankkailua Turkua kohti

En ole vielä juossut tälle viikolle ja pyöräilytkin ovat olleet työmatkoja. Eilen venytin paluumatkan kehän kautta kolmeen varttiin, jotta ehdin juuri ruokailun kautta taloyhtiön hallituksen kokoukseen. Yleensä pidempää suoritusta ennen olen käynyt salilla pumppailemassa tankkauspäivänä eli kaksi päivää ennen suoritusta. Koska tulevan treenin pohjilla on hyvä olla rasitusta, en tällä kertaa jättänyt montaa toistoa varastoon. Intensiteetti oli sen verran korkealla, että kolmen vartin treenin lopulla nautin kerran juotuja Gutzyja jo toiseen kertaan. Ehdin kodin kautta hierontaan, jossa vaivattiin parin viikon tauon jälkeen selkä, niska, hartiat ja pohkeet, joiden yläosissa oli jumia. Samoin melonnassa vähän jumiutuneet epäkkäät lähtivät vertymään.

Perinteisesti tankkailen hiilaria pidempään suoritukseen mm. mustikkakeitolla, jolla peittelen Weetabixeja syvään lautaseen. Nestettä on juotava paljon, koska glykogeeni sitoo imeytyessään nestettä ja varastoituu lihaksiin ja maksaan. Nautin perusruoan lisäksi esim. erilaisia tuoremehuja, joista saa 9-11 grammaa hiilaria desistä. Joskus olen päivän aikana yrittänyt tunkea kaiken päälle vielä ison pussin tai pari mahdollisimman hiilaripitoista karkkia, mutta nyt jätin sen väliin. Olen sitten ainakin motivoitunut nauttimaan patukoita suorituksen aikana. Karkkihan sopii tankkaukseen hyvin, koska niissä on yli 90 % hiilaria eli 400 g pussissa melkein saman verran ihmiskoneen ensisijaista polttoainetta. Pelkkää sokeria on kuitenkin huono syödä vatsan toiminnankin kannalta, joten jotain pidempään pilkkoutuvaa on hyvä nauttia. Olen joskus kaiken ruoan ja juoman päälle juonut pari palautumisjuomaa, joissa on voinut olla esim. 1:2 proteiinien suhde hiilareihin. Joskus tankatessa on alkanut särkeä päätä, mikä voi olla merkki liian vähäisestä nesteen nauttimisesta. Osan nesteestä voi ottaa myös juomalla samaa urheilujuomaa, kuin tulevaan suoritukseen varattu, mutta pelkkä vesi on hyvä huuhtelunkin kannalta. Virtsan on oltava vaaleaa, jotta voi päätellä nestettä nautitun tarpeeksi. Varsinainen tankkauspäivä on kahta päivää ennen, jotta suoli pääsee palautumaan normaalitilaan. Suoritusta edeltävänä päivänä juon hyvin ja syön melko normaalisti, kuitenkin siten, että kalorit ovat ainakin vähän kulutukseen nähden plussalla.

Eilen Foreca.fi:n säätiedotukset enteilivät sateista matkasäätä lauantaille ja välillä oli mahdollista jäädä matkalla kastumatta. Nyt näyttää siltä, että mitä myöhemmin aamupäivästä lähden liikkeelle, sitä vähemmän tulee vettä. Suomen peli alkaa Tukholmassa klo 14, joten missaan ensimmäisen erän, vaikka lähtisin klo 8. Jotain hyvää sentään: tuulet ovat koko matkan 4-5 m/s idästä eli kunnon myötätuuli tiedossa. Etelärannikon tyypillisin tuuli lienee lounaasta eli pyöräilysuuntaan nähden sivuvastainen, mutta tämä poikkeus ei haittaa kyllä yhtään. Uusilla kisakiekoilla pidän varmana, että olen Turun keskustassa alle kuudessa tunnissa. 30 km/h:n keskinopeudella 161 km taittuu noin 5.30 tunnissa. Pidän Salon ABC:llä ainoan pidemmän tauon, kun 3-litrainen juomareppu on täytettävä. Matkan aikaiseen nesteytykseen ja ravinnon nauttimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta suorituskykyä on perillä vielä reilusti jäljellä juoksua varten. Ts. reisissä ei saa olla ikävyyksiä ennakoivaa kiristelyä, vaan Gutzya on nautittava enemmän kuin tavallisesti. Yleensä kohteen lähestyessä juominen alkaa vähentyä, mutta nyt on luvattu vajaat 20 astetta, joten pidän huolen, että nestettä kuluu noin litra tunnissa.

Märistä ajokeleistä joutuu välillä nauttimaan, kun päivä on ennalta päätetty. Maantien laidasta nousee varsinkin etulokarittoman naamaan kaikkea öljynsekaista yms. kuraa. Tämä maski on helpompi pestä naamasta, kun on aamulla käyttänyt kasvovoidetta. Itse käytän jotain Rainbow´n perusvoidetta kuivuutta ehkäisemään. Tämä kikka toimii myös sääriään ajamattomilla miehillä.

Turun reissussa on monta puolta ja harjoitus on hieno etappi projektissa. Pääsemme pitkästä aikaa vaimon kanssa reissuun kaksistaan, kun pojat saatiin hoitoon. Aika harvassa ovat olleet kaksistaan vietetyt vuorokaudet poikien syntymän jälkeen. Treenin jälkeen paikkoja voi kivistellä, joten sunnuntaille sovittu tunteja vievä tatuointi on myös jotain, jota odotan mielenkiinnolla. Vielä, kun neula surisee kyljen pituudelta, kipu voi olla aika herkässä. Jääpä hieno muisto tästäkin projektista ja paranteluaikaa on melkein koko seuraava viikko. Lasse on vanha koulukaverini ja lähti myös mukaan lahjoittajaksi. Mies on todella osaava graafisen alan taitaja.  Studio sijaitsee Turun keskustassa ja Golden Eye Tattoon sivuille pääsee tästä:http://goldeneyetattoo.com/. Lassella on lisäksi omat kotisivut, jotka löytyvät täältä. 

  

Viime lauantainen ensimmäinen pitkä melonta Nuuksion Pitkäjärvellä jätti mieleen hyvän olon. Rannasta melomaan lähtöä tehdessäni kännykkä putosi pohjaan liivejä päälle repiessä. Olin kuitenkin päivittänyt kännykän tulevia haasteita ajatellen, joten Samsungin halvalla saatu vanhempi Xcover ei ollut kastumisesta moksiskaan. Meloin vielä aika raakileella tekniikalla pari tuntia aika vaivatta 7,4 km/h:n keskinopeudella. Jos jatkossa pidän viikonloppuisin tekemäni pisimmät melontalenkit noin 3-4 tunnissa, lenkkien pituudet tulevat olemaan helposti noin 20-30 kilometriä, mikä tuo tavoitetta ajatellen suoritukseen hyvää rutiinia. Vielä, kun tekniikka kehittyy ja kajakki vaihtuu liukkaampaan, on selvää, että pitkän matkan keskinopeus tulee nousemaan selvästi. Viikon toisen melontaharjoituksen pidän noin tunnissa ja keskityn silloin vaihdellen vetoihin, palautteluun tai tekniikkaan ja vesien lämmetessä on harjoiteltava myös pelastautumista. Oittaan melontakurssilla viime elokuussa reskutusta harjoiteltiin kerran pareittain, mutta soolona kajakin tyhjentämisestä ja takaisin kapuamisesta ei vielä ole kokemusta. Amazonin kirjatilauksen pitäisi ehtiä jopa tällä viikolla perille, joten pääsen sieltäkin perehtymään lisää eri tekniikoihin. 

Kävin melomassa myös ennen tiistain peliä ja ehdinkin reilussa tunnissa meloa Bodomin ympäri. Sitä on muuten aika motivoitunut näillä lämpötiloilla pysymään pystyssä, kun vasta- ja sivuaallot nousevat kajakin kannelle 5 m/s tuulessa. Hyvä lyhyt lenkki, jolla pystyin tyynemmällä hetkellä testaamaan tekniikkaakin.

Mainitsin aiemmin, kuinka vaimon matka Porvooseen keskeytyi äitienpäivänä. Vaihtovaatteet ja se tärkein eli palkkari jäivät saapumatta, joten oli improvisoitava käsillä olleista elintarvikkeista. Join 7 dl rasvatonta maitoa, johon ripottelin teelusikallisen ruokasuolaa ja join näiden päälle noin litran vettä. Tuosta määrästä sain ehkä 25g proteiinia ja 35g hiilaria, joten palautuminen pääsi ihan kelvosti alkuun.

Palkkarin hätäkorvike

GoPro2 saapui postissa tiistaina, joten huomenna ehtii vielä tutustua härveliin.  Ajatus oli taltioida matka Turkuun, joten saapa nähdä, mitä siitä sadekelissä tulee. No, vielä ehtii sää seljetä.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti huhtikuun alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo 1,95 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa jo yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan huomenna! Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.