400:n Haaste: varainkeruu

Näytetään tekstit, joissa on tunniste varainkeruu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Torstai-illan lenkkihaaste

Kokoontumispaikka Veräjäpelto-Grindåkernin kohdalla

Postasin seuraavan ilmoituksen Facebookissa viime maanantaina: "Syksyn kuntoilukausi starttaa viimeistään torstaina 29.8 klo 17.30, kun haastan KAIKKI mukaan ~5 kilometrin juoksulenkille Leppävaaran urheilupuistoon uuden lastensairaalan hyväksi.... Koska kaikilta löytyy hyvälle asialle asennetta ja auttamishalua, säävarausta ei tunneta. Haasta mukaan ystäväsi, naapurisi ja sukulaisesi. Toukokuisen lenkkihaasteen mukaisesti kukin tilittää keräystilille haluamansa summan, esim. €/km käyttämällä 400:n Haasteen viitettä 201 70402. Paikalle on lupautunut myös tukiyhdistyksen varainhankintapäällikkö Tuula Colliander keräyslipas mukanaan.

Tapahtumassa on lenkin lisäksi alkuverryttely, jossa suorituksessa huoltajanani toiminut fysioterapeutti pitää lyhyen tietoiskun nilkkavammojen ennaltaehkäisystä. Lenkkivauhti on maltillinen ja (sauva-)kävelläkin saa. Tarkempi kokoontumispaikka ilmoitetaan myöhemmin.

Huom! Haaste on maailmanlaajuinen. Kerää paikkakunnaltasi porukka, käykää lenkillä ja postatkaa iloinen ryhmäkuva 400:n Haasteen seinälle!"

Lenkin lahjoitusohjeet alla:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

Olen seuraillut sääennusteita ensi torstaille ja tällä hetkellä sää näyttää jatkuvan hyvänä. Lenkkisää on tämänhetkisen ennusteen mukaan parikymmentä lämpöastetta ja puolipilvistä. Olen puoliksi toivonut, että tulisi syksyinen vesisade ja porukkaa osallistuisi silti runsaasti niin Leppävaaran urheilupuistossa kuin omilla paikkakunnillaan ympäri Suomen niemen. Olisi varmasti monelle hieno kokemus juosta ensi kertaa sateessa ja vielä hyvän asian puolesta. En ole vielä käynyt tiedustelemassa reittiä ja kokoontumispaikkaa. Ajattelin käydä maastopyörällä paikan päällä alkuviikosta.

Lenkkihaaste tuli kehittelyyn ennen 400:n Haasteen suoritusta, kun pyörittelimme, miten keräystä voitaisiin jatkaa sitten, kun jalat ovat tarpeeksi palautuneet. Haastoin toukokuussa porukkaa tiistai-illan lenkkihaasteeseen, josta löytyy samanniminen postaus. Tuolloin haasteeseen vastasi ainakin useampi kaverini ja tuotto taisi olla joitain satoja euroja. Liikkumismuoto oli vapaa ja idea oli sama: lahjoita lenkin päätteeksi haluamasi summa, esim. euro/kilometri Uuden Lastensairaalan tilille käyttämällä 400:n Haasteen viitenumeroa 201 70402. Nyt kaikki voivat lähteä lenkille paikkakunnasta riippumatta, joten haluan nähdä paljon ryhmäpotretteja 400:n Haasteen fb-sivun seinällä. Toivottavasti projektia seuranneista tai lenkistä muuten kuulleista löytyy innokkaita, jotka haalivat tahoillaan porukkaa mukaan, jotta ensi torstaina 29.8 klo 17.30 ihmisiä on ympäri Suomen lenkkeilemässä Uuden Lastensairaalan hyväksi. Facebookissa kutsu lähti leviämään hyvin ja vielä ehtii ja mahtuu mukaan. Lenkille voi hyvin osallistua koko perhe ja aion itsekin ottaa nuorimman mukaan juoksukärryssä.

Lastensairaalasta HS:ssa

Eilisessä Hesarissa oli viisiosaisen artikkelisarjan ensimmäisessä osassa ansiokas kuvaus lastenklinikan karusta todellisuudesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1377245378875

Välinehankintoja

Päätin käyttää torstaisen vapaapäiväni tehokkaasti ja sovin aamupäivälle koemelonnan Welhonpesän kanssa. Vein Star Duo-kaksikon Klaukkalan Valkjärvelle. 36-kiloisessa muovipulkassa oli tekemistä yksin liikutellessa. Vedessä kajakki kulki hienosti ja kääntyi ilman peräsintäkin ketterästi. Maalla oli raskaampi osuus, kun kaksikko piti heittää rinnallevedon päätteeksi kattotelineelle. Star Duo-kaksikko on juuri sopiva tarpeisiimme. Voin viedä sillä poikia lyhyille eväsretkille lähijärville ja vaimon kanssa pääsemme ensi kesänä johonkin kansallispuistoon ainakin päiväreissulle. Lisäksi sama malli on käytössä multisport-kisoissa. PE-muovi on huolettomampi ja edullisempi materiaali, mutta painaa enemmän. Hankin kesän käytössäni olleiden varusteiden lisäksi samalla kärryn kajakin liikutteluun, koska aina ei autoa saa aivan rantaan ja retkivarustuksessa painoa on kahdelle kannettavaksi vielä kymmeniä kiloja lisää. Kärryn lisäksi mukaan lähti toinen aukkopeite ja retkiliivit, joissa on mm. multisport-liivejä paremmat taskut pikkutavaroille. Olin ajatellut hankkivani kajakin vasta joskus syyskuussa, mutta mukavaa on päästä poikien kanssa melomaan vielä, kun vedet ovat lämpimiä. Hain eilen Motonetistä rissat ja koukut köysineen, joilla viritän kajakin vanhempieni autotallin kattoon. Mukaan lähti myös pelastusliivit toiselle pojalle, joten nyt molemmat pääsevät ja mahtuvat yhdessä kyytiin.

Olin seuraillut sivusilmällä käytettyjen matkarullaluistinten tarjontaa ja alkuviikosta löysinkin sopivalta vaikuttavan setin. K2 Nordic Radical 90:n malli löytyi kokoa 42, joka ei tuntunut liian pieneltä, vaan napakalta, kuten kuuluukin. Mukaan tuli toinenkin setti uusia Continentalin renkaita, jotka rullaavat hitaammin, mutta pitävät hyvin märällä kelillä. Pitää katsella, millaisia renkaita seikkailukisoissa käytetään ja onko sauvat aina mukana ja treenata sen mukaan. Tarkoitus on kuitenkin jo pidempään ollut osallistua enemmän multisport- ja seikkailukisoihin ja etsiskellä sopivaa joukkuetta. Rullaluisteluosuuksia taitaa olla vain pisimmissä, yli vuorokauden kisoissa, jollaiseen olisi hienoa päästä kisaamaan jo ensi vuonna.

Multisportia

Multisport Cupin kauden viimeinen osakisa, X-Kaato, järjestetään 28.9 lähes vieressä. Kisatoimisto on Laaksolahden urheilupuistossa ja viereinen Pitkäjärvi kehä III:n sisäpuolella tuli kesän mittaan muutamilla melontakerroilla tutuksi. Etsinnässä oli kovakuntoinen pari miesten kisasarjaan. Kysäisin triathloneja ja maratoneja jo vuosia kolunnutta kaveriani mukaan ja mieshän lupautui ensimmäiseen multisporttiinsa. Eilen oli kaverilla Pajulahdessa täyden matkan triathlonkisa ja pari viikkoa ennen X-Kaatoa aikoo juosta puolimaratonin, jolle itsekin taidan osallistua. Kaverilla ei ole omaa maastopyörää, mutta saa jonkinlaisen pyörän lainaan. Pyöräily ja juoksu sujuu siis molemmilta. Hänellä on parempi uimataito ja kokemusta köysityöskentelystä ja omat vahvuuteni on melonnassa ja suunnistuksessa. Tosin multisportissa pärjääminen ei vaadi enää huippusuunnistajaa ja aikaa reitinsuunnitteluun ja taktikointiin on tuntikaupalla ennen starttia. Kisan ensimmäiset pari tuntia edetään pimeässä ja kisan kesto on noin 6 h. Tulee varmasti hieno kokemus!

Illalla lähden pojan kanssa odotetulle ensimmäiselle melontaretkelle lähijärvelle. Alkuviikosta aion juosta ensimmäistä kertaa suorituksen jälkeen nyt, kun pienimmätkin kiristelyt ovat jaloista kadonneet.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,65 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. 400:n Haasteen keräyssumma on nyt noin 3300 €. Otamme seuraavan tarkistuksen alkuviikosta. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paitatilaus

Teetimme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin painetaan Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella. Jäljellä on vielä joitakin S- ja M-koon paitoja unisex-mallia.

Kokotaulukko on nähtävissä fb-sivulla. Paidasta tulee kuvaa hieman tummemman turkoosi. Oman kokonsa voi ilmoittaa sähköpostilla tai viestillä Fb:ssa. Jaamme paitoja kampanjaan osallistuneille. Toivomme paitaa kohti 20 euron lahjoitusta, joka maksetaan keräyksen tilille 400:n Haasteen viitenumerolla (ks. alla).

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia olemme saaneet, mutta lisää kaivataan, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään.

L2 Paloturvallisuus tarjoutuu tekemään uuden sairaalan paloteknisen suunnittelutyön Pro bono! L2 Paloturvallisuuteen pääsee tutustumaan täällä: http://www.l2.fi/

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoi @Haaste_mies.

Tulevia tapahtumia

Torstai-illan lenkkihaaste järjestetään 29.8 klo 17.30 Espoon Leppävaaran urheilupuistossa.

400:n Haasteen suoritus

Suoritus starttasi 5.8 ja oli maalissa 6.8 klo 19.10 303 kilometrin pyöräilyn, 53 kilometrin melonnan ja 50 kilometrin juoksun päätteeksi. Suorituksen kokonaisaika oli 26.31 h.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Rah(k)aa pa(n)kkiin

Ensiksi pari juttua projektin tiimoilta. Sain iltapäivällä valmiin logon ja Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelija toimitti myös pari mallikuvaa, miltä painetut T-paidat näyttäisivät. Sain tänään myös tiedon tukijasta, joka haluaa pysyä nimettömänä ja kustantaa paitojen hankkimisen painatuksineen. Helpottaa omaa pankkiirin roolia huomattavasti. Tarkoitus on siis painattaa yksivärisiä T-paitoja naisten ja miesten leikkauksella ja myydä niitä 15-20 euron hintaan. Maksu suoritetaan suoraan keräyksen tilille Pohjola Pankkiin FI93 5541 2820 0199 67 käyttämällä viitenumeroa 201 70402. Kiinnostuksensa keräyksen tukemiselle T-paidan muodossa voi ilmoittaa sähköpostilla tai vaikka 400:n Haasteen fb-sivulla. Huoltojoukoille painamme paidat, joissa on myös sponsoreideni logot. Myyntiin tuleva mallipaita näyttää suunnilleen tältä:

Tue tyylillä

VMP

Pitkässä projektissa tulee väistämättä takaiskuja. Oloni ei viikonlopun pienestä vilustumisesta ole paljoa parantunut, joten tällä hetkellä pidän todennäköisempänä, etten starttaa aamulla 267 km:n Haminaan päättyvälle kierrokselle. Eilen vielä jomotti vähän päätä, mutta tänään ei, vaikka olo oli vähän flunssainen. Salitreeni sujui kuitenkin vaivatta, eikä lihaksissa tai nivelissä ole ollut vääriä tuntemuksia. Jos huomenna aamulla olo on parempi kuin parina viime aamuna, puntaroin päätöksen uusiksi. Vaimo otti auton mukaansa, joten olen pyöräillyt kaikki työmatkat tällä viikolla, kun normaalisti olisin voinut keventää pariksi päiväksi tarvittaessa täysin. Tahto olisi kova pyörän päälle toteuttamaan laadittua suunnitelmaa, mutta tässä tilanteessa voin menettää paljon enemmän kuin saavuttaa. 400:n Haasteessa on vahvasti kyse fiiliksestä, mutta näissä tilanteissa on käytettävä kylmästi järkeä, vaikkei huvittaisi. Pitkän treeniohjelman etu on siinä, että sen lisäksi, että suunniteltu progressio voi toteutua vähin vaurioin, myöskään tulevan suorituksen läpäiseminen ei kyseenalaistu yhden treenin väliinjättämisestä. Silti se vituttaa.

Rahkajuoma

Olen aikaisemmissa postauksissa maininnut usein rahkavälipalajuoman, jota olen jo yli kymmenen vuotta tehnyt ja nauttinut päivittäin. Resepti on simppeli, rahkajuoma on kevyt, runsasproteiininen välipala, joka on nopea valmistaa ja siitä voi tehdä erilaisia variaatioita. Teen yleensä samalla kaavalla, mutta joskus harvoin sovellan, kun jokin raaka-aineista on päässyt loppumaan. Välipala ehtii hyvin laskeutua, kun nautin 7 dl:n annoksen 1-2 tuntia ennen treeniä.

1 iso purkki (340g) ananaspaloja mehussaan

1,5 dl kaurahiutaleita

500 g Milbona-rahkaa

1 banaani

Tarvikkeet sekaisin ja vettä perään

Tarveaineille tulee hintaa alle 2,5 euroa ja ravintosisältö on noin 370-400 kcal / annos, joita setistä siis tulee kaksi. Proteiinia tulee annosta kohden yli 30 grammaa ja eripituisia hiilihydraatteja yli 40 grammaa. Rasvaa tulee vain muutama gramma, mutta niitä ei treenin alla tarvitsekaan. Milbonaa en syö koskaan sellaisenaan, koska aine on sen verran jankkia. Sen sijaan olen jo vuosia syönyt esim. aamupalan yhteydessä notkeamman Ehrmannin, jonka koostumusta on muutettu ilmeisesti vastaamaan kilpailevan tuotteen haasteeseen, Valion kehittämään Pehmeään rahkaan, joka on varmaan ottanut oman osansa kysynnästä. ”Hauska” yksityiskohta pisti silmään, kun Ehrmannin purkin ulkoasua oli muutettu uudistuksen myötä mm. lisäämällä teksti ”Runsaasti proteiinia”, vaikka todellisuudessa tuotteen proteiinipitoisuus oli pudonnut pari grammaa vanhasta versiosta, josta pidin enemmän. Piti sitten markkinoinnin vastata tähän ”proteiinibuumiin”, mutta puolestani olisivat voineet jättää tiedon korostamatta. Kieroa touhua prkl.

Tasan kaksi annosta

Kaadan tarveaineet listan mukaisessa järjestyksessä Kenwoodin lasiseen 1,5 litran tehosekoittimeen ja täytän astian vedellä paria senttiä vaille täyteen. Kansi kiinni ja täydellä teholla puolisen minuuttia, jotta kaurahiutaleetkin ovat hienontuneet. Tästä setistä saa tasan kaksi sheikkerillistä hyvää evästä heti nautittavaksi tai jääkaappiin valmiiksi mukaanotettavaksi. Juoman kiinteysastetta ja ravintopitoisuutta voi lisätä kaurahiutaleilla ja sekaan voi hedelmien tilalla käyttää marjoja, esim. mustikka toimii hyvin. Hakkaa kaupan valmisrahkat mennen tullen. Sokeria ei tarvitse lisätä, koska jo ananasmehusta sitä tulee vähintäänkin riittävästi. Rahkan valmistus onnistuu tietenkin myös sauvasekoittimella, mutta tehosekoitin on vaivattomampi ja juomasta tulee vähän notkeampaa. Huomasin settiä kuvatessa, ettei tämä kyllä mikään esittelykeittiö ole, mutta onneksi saamme asiaan odotetun korjauksen ensi keväänä.

2 min and good to go

The Logo

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tiedotamme keräyksen tilanteen lähiaikoina. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen on aikaa nelisen viikkoa. Lyhyeen treenivideoon kerätään materiaalia.

torstai 27. kesäkuuta 2013

Kolmenkympin kuuma kiepaus

Viime viikko meni palautellessa. Leposyke oli molemmilla mittauskerroilla 41. Viikolle kertyi eritasoiseksi kuntoiluksi luettavaa liikkumista vajaat kahdeksan tuntia, joista kolme tuli juhannuksen retken patikoinnista. Tein yhden vajaan tunnin juoksulenkin, pyöräilin työmatkoja 1,5 tuntia, tein kaksi puolen tunnin salitreeniä ja meloin kerran reippaan tunnin. Juhannusretkestä jäi hyvä fiilis. Olemme suunnitelleet heinäkuun lopun kevyemmälle viikolle jo seuraavaa retkeä erääseen kansallispuistoon.

Eilen sattui olemaan kesän kuumin päivä, mutta koska lauantaina on tiedossa Poriin pyöräily, oli viikon pitkä lenkki juostava, jotta ehtisin edes kohtuullisesti palautua. Tein työmatkat pyörällä ja söin välipalaa kotona ja lepäilin hetken. Oikeaa takareittä juili hieman ja ajattelin sen alkavan kiristellä juoksun aikana. Otin reppuun 3 litraa Gutzya ja varalta puoli litraa vettä, neljä geeliä ja pari energiapatukkaa. Jalat tuntuivat vähän aroilta alkumatkasta, mutta tottuivat sitten. 30 km:n juoksu oli suunnitelmissani pisin valmistava harjoitus ja olin suunnitellut sen kesäkuun puolella tehtäväksi, jotta jalat ehtisivät palautua. Seurasin vauhtia Garminista ja aloitin 10,6 km/h keskinopeudella, jonka annoin lenkin edetessä tippua hieman.

Aloitin geelien nauttimisen 5 km kohdalla ja jatkoin noin 6-7 km välein. Join tasaisesti parin kilometrin välein ja patukan söin 12 km jälkeen. Bodomin järven kiertävä tie on mäkinen ja mutkainen, joten kiipeämistä riitti. Ylämäissä keskityin hyvään ja tehokkaaseen juoksuryhtiin ja käsien käyttämiseen, jolloin kierrosnopeus pysyi hyvänä. Oikea takareisi ei enää tuntunut ikävältä 7 km jälkeen. Saavuin kehä 3:n viereiselle pyörätielle ajassa 1.45 h. Henkisesti tuntui hyvältä juosta lenkin viimeiset 11 kilometriä tulevan suorituksen reittiä pitkin. Tuolloin tosin alla tulee olemaan yli vuorokausi urheilua ja juoksuakin melkein 40 km. Lenkin päättäminen tulevaa reittiä toimii eräänlaisena sisäänajona, jossa tie mäkineen, mutkineen ja roudan raiskaamine railoineen tulee tutuksi ja tiedän, missä kohdin olen menossa milloinkin.

Lenkin reitti

Oikea lonkankoukistaja ja polvi alkoivat kipuilla matkan edetessä selvästi vasenta enemmän. Kokeilin Helsingin Triathlonistien talvisella luennolla kuulemaani kikkaa, jota olen joskus itsekin käyttänyt aikaisemmin. Oloaan voi parantaa mm. ajattelemalla positiivisia asioita tai huijata kehoa hymyilemällä ja se alkaa erittää mielihyvähormoneja (dopamiinia ja mitä näitä oli), jotka hillitsevät kivun tuntemuksia. Pyrin pitämään hymyn rentona ja välttelemään sen kääntymistä irvistykseksi. Saattoi aiheuttaa ihmettelyä vastaantulijoissa, mutta se toimi. Mietin myös, millaista kipu oli asteikolla 1-10, jossa 10 olisi sietämätöntä kipua, joka pakottaisi lopettamaan. En päässyt kuin ehkä seiskaan. Ikävää se oli, muttei liian häiritsevää, eikä se pahentunut, joten juoksin tasaisesti rullaten. Asioita voi aina suhteuttaa: ajatella, onko koskaan kokenut niin ikävää kipua aiemmin ja voiko silti jatkaa, jos on aivan pakko. Näitä pyörittelin kehän varrella kilometreillä 20-26. Lopussa kodin ja maalin lähestyessä vauhti nousi kuin varkain ja juoksin useamman kilometrin 5.45 min tienoille, kun pari hitainta oli mennyt sekunnin sisään yli kuuden minuutin. Kodin lähellä kiersin pienen lisämutkan, jotta sain sen aiotun 30 km rikki. Vastassa pihalla oli pojat ja vaimo. 30,2 km meni aikaan 2.56 h eli parin minuutin tarkkuudella siihen, mitä olin ajatellut keskinopeudeksi. Keskimääräinen kilometrivauhti oli 5.50 min, 10,3 km/h. Keskisyke oli matalahkoista tehoista huolimatta 154, joka johtui todennäköisesti raskaasta kelistä ja päivän muusta rasituksesta. Nousumetrejä kertyi 458, joten siltäkin osin treeni oli hyvä tulevaa juoksua ajatellen. Jos jotain olisin lenkillä voinut tehdä paremmin oli nesteytys. Juomasäiliön pohjalle jäi muutama desi Gutzya ja se vesipullokin jäi korkkaamatta.

Jalat olivat perillä jo vähän jäykät, mutta fiilis oli hyvä. Projektin tässä vaiheessa hyvä tasavauhtinen juoksu, joka sattui olemaan kolmanneksi pisimpäni koskaan. Tässä alkaa mies olla hyvässä iskussa niin fyysisesti kuin henkisestikin tulevaan koitokseen. Laitoin illalla kylmää oikeaan polveen ja otin Ibumaxin. Laskeskelin, että suunniteltu pyöräily Poriin starttaa alle 60 tunnin päästä. Nämä kolme kovempaa viikkoa ovat se tarvittava viimeinen silaus, jotta kuntoa ja kovuutta löytyy taatusti riittävästi elokuun alussa. Ehdin vielä hyvin palautua ja herkistellä muutaman viikon ennen suoritusta, joka on siis viikolla 32. Tässä alkaa olla jo vähän malttamaton mieli, mikä on hyvä asia.

Lupasin viime viikolla, että tällä viikolla on kerrottavaa. Odotan ensi viikkoa, jonne sovin juoksulenkin erään seuraamani ja arvostamani urheilijan kanssa. Kirjoittelen asiasta ensi torstaina lisää.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Viime viikolla varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Selvitämme keräyksemme tilannetta ja tiedotan siitä lähiaikoina. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen on aikaa kuutisen viikkoa. 400:n Haasteen logo suattaapi valamistua. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Combo Turkuun

Palasimme Turusta eilen, jolloin lihaksissa tuntui vielä jumia, varsinkin pohkeissa. Olen ollut yllättynyt, miten hyvässä kunnossa kroppa on; nivelissä ei mitään ongelmia. Äsken kävin kevyellä pyörälenkillä, kun poika polki rinnalla treeneihinsä. Tällä viikolla käyn kerran melomassa ja muuten treeni on pääosin hyötyliikuntaa, pari salia ja joku juoksulenkki. Kesäkelit ovat tuoneet paljon lisävirtaa projektiin. Nyt nautitaan ja treenataan.

Valmistelut

Säädin pyörää perjantai-iltana. Vaihdoin kisakiekot, joiden myötä pyörän paino tippui puolisen kiloa 9,1 kiloon ilman lokareita. Asensin pikalukittavan takalokarin lisäksi roiskesuojan nippusiteillä etuputkeen. Kävin pyöräilemässä Pitkäjärven ympäri 16,7 km:n lenkin ja tunnustelemassa jalkoja. Jatkoin illalla hiilaripitoisella ravinnolla ja nestettä nauttien.

Sääennusteista huolimatta säästyin lopulta kastumiselta. Märällä kelillä tulee yleensä helposti juotua liian vähän, kun suussa narskuu öljynsekainen kuravesi, mikä oli suurin syy asentaa lokari eteenkin. Starttasin yhdeksän aikaan aamusta. Ilma oli pilvinen ja matkalle oli luvattu itä-/kaakkoistuulta. Lämpöä oli jo 17-18 astetta, mutta puin silti irtohihat ja –lahkeet, joiden alla oli vielä kompressiolahkeet polven alle. Tuuliliivin otin reppuun varmuuden vuoksi, jos sade yltyisi. Vettähän se ei pidä, mutta säästäisi sisäelimet kylmältä viimalta. Samaa tarkoitusta varten pakkasin mukaan myös kengänsuojat. Ostin talvella Bontragerin maastopyöräilykengät alta satasella. Ovh oli 250, joten edelleen suomalaisista pyöräilykaupoista kannattaa katsoa tarjontaa ennen ulkomailta tilaamista. Kengät nyt on muutenkin parempi kokeilla ennen ostopäätöstä. Nämä eivät ole hyvin palvelleita Shimanon peruskenkiä keveämmät, mutta lasikuitupohja tuo jämäkkyyttä, joten voima välittyy entistä paremmin kampiin. Matkalle otin mukaan pari sisuria ja perustyökalut satulalaukkuun.

Matkaan

Olin laskeskellut, että 30 km/h keskinopeudella olisin Turussa alle 5,5 tunnissa. Ensimmäisen 15 km:n jälkeen keskari oli yli 32:n ja sykkeet aika kohollaan. Kropalta vie aina vähän aikaa tasoittaa sykettä, kun se käy ison suorituksen alla kierroksilla. Aloitin juomisen viiden minuutin tienoilla ja jatkoin ottamalla noin kymmenen minuutin välein pari-kolme kulausta Gutzya. Veikkolan tienoilla otin ensimmäisen geelin, jota olin varannut mukaan vähintäänkin tarpeeksi. Tarkoitus oli ottaa tuntia kohden 1-2 kpl 40g:n geeliä. Mukana oli myös pari Gutzyn energiapatukkaa, jota oli helppo mussuttaa vauhdissa. Tällä kertaa välipalakaurakeksit jäivät pois. Niitä olen säännöllisesti syönyt pitkillä matkoilla kaiken sokerisen vastapainoksi. Ehkä olisi pitänyt nytkin.

Veikkolasta alkoi isot mäet Lohjan ohi ja Saukkolaan, jossa vasta riisuin irtohihat. Korkeimmillaan keskinopeus kävi 33,3:ssa. Keskisyke nousi 164:ään, mutta laskeskeli sitten niin, että tauolla Salossa se taisi olla 162. 80,5 km:iin eli puoliväliin meni aikaa 2.27. Katsoin vanhoista kilometripylväistä matkat Helsinkiin ja Turkuun ja twiittasin vauhdista virheellisesti ajaksi 2.20. 100 kilometriä täyttyi ajassa 3.01, mikä oli parasta vauhtiani koskaan.

Kilometrit syödään paloina

Pyöräillessä minulle on muotoutunut monia tapoja kerätä matkalta onnistumisia pienten välitavoitteiden napsimisella. Milloin on 10 % matkasta takana, milloin tunti taukoon, paljonko aikaa on kulunut puolivälissä jne. Kylttien mukaan voi laskeskella aikaa seuraavaan taukoon tai esim. päättää, että juo vaikka kolme kertaa ennen seuraavaa isompaa paikkakuntaa. Pikkuhiljaa matkan edetessä kerto- ja jakolaskut pyörivät päässä ja loppuaika alkaa hahmottua. Nyt arvelin Salon kohdalla, että olen Turussa aikaan 5.10, joka ei mennyt pahasti ohi. Jäljellä olevaa matkaa on helppoa laskea, kun maantierenkailla kilometriin menee kaksi minuuttia eli vauhti on n. 30 km/h ja pistosuojatuilla pidempien matkojen loppuaikaa voi arvioida 25 km/h keskinopeuden mukaan.

Salon tauko

Salon jälkeen pysähdyin nopeasti S-ketjun kompleksiin, jossa kävin riisumassa irtolahkeet ja täyttämässä Hesburgerin ystävällisen myyjän avulla juomarepun. Join tiheästi taukoa kohti ja reppu tyhjenikin sopivasti. Huomasin samalla, että GoPro2 ei ollut päällä ja laitoin sen ottamaan kuvan sekunnin välein. Näköjään kamera olikin ottanut sarjan kuvia taukopaikalta, muttei yhtään pyörän selästä. Vaatii siis vielä harjoittelua ja manuaaliin perehtymistä. Katselin kyllä manuaalia netistä edeltävänä iltana, mutta näköjään jotain täytyy vielä säätää, että kamera jatkaa kuvaamista, kunnes sen itse stoppaa. Matkalta en ottanut kuvia, vaan keskityin jatkuvasti vain ripeään etenemiseen, mikä tarkoitti selkä suorana liu´uttelun minimoimista. 17 minuuttia kestäneeltä tauolta lähtiessäni keskinopeus oli laskenut 30,4:ään. Turkuun oli enää 53 km, mikä tuntui melko mitättömältä. Jatkoin tasaista juomista ja geelin nauttimista. Isoimmissa mäissä oli jo välillä heitettävä 2. ja 3. pienimpiä vaihteita, jotta sain pidettyä kadenssin lähempänä sataa ja pahemmat jumit poissa.

Ammattilaisille apua

Paimion jälkeen huomasin jonkun miehen pysähtyvän autollaan Romanian romanin huitomana linja-autopysäkin jälkeen pientareelle. Mies ei ollut ilmeisesti tietoinen näiden veitikoiden toimintatavoista, vaikka kyseisistä tapauksista on ollut lehdissäkin juttua jo monta kesää putkeen. Romanien BMW oli musta kromattuine vanteineen. Toinen pukumies oli kuskin paikalla ja toinen heilutteli paikalle pysähtyneelle Skoda-kuskille käsissään jotain pientä paperilappua ja yritti solkata jotain saksaksi ja englanniksi. Pääsin kohdalle ja kaarsin tien toiselle puolelle kysymään romanin ongelmaa, kun Skodisti tajusi tilanteen ja jatkoi matkaansa. Onneksi muuta liikennettä oli vähän. Tiedustelin sitten tältä pullukalta englanniksi, kun saksani ei yhtäkkiä taipunut, että mikä ongelma heillä on. Ilmoitin voivani soittaa heille poliisin avuksi ja hän vastasi uhmakkaana, että soita. Kuski oli jo nousemassa autosta, kun katsoin paremmaksi jatkaa matkaa ja soittaa pojille tiepalvelua. Poistuessani huomasin, että auton keulan rekisterikilpi näytti virolaiselta eli se oli valkopohjainen, mutta takana oli keltapohjainen romanialainen kilpi. Romanit lähtivät saman tien paikalta kääntyen perääni Turun suuntaan ja kääntyen ensimmäisestä risteyksestä oikealle Paimioon. Toimintatapahan näillä on kertoa tarinaa polttoaineen loppumisesta ja sitten yrittää vaihtaa arvotonta rihkamaa käteiseen. Joskus ovat isommalla porukalla pakkomyyneet esim. kukkia siten, että rahat on revitty käsistä ja jätetty säikähtänyt härmäläinen autoineen tien varteen jokin auringonkukka kourassa. Liikenteen kannalta pahinta on konepellin nostaminen moottoritien varressa, jossa pientareelle jarruttava avulias autoilija vaarantaa muun liikenteen.

Turkuun oli tässä vaiheessa enää 20 km. Kaupungin lähestyessä jatkoin juomista, vaikka suussa oli jo vähän aikaa ollut ällöttävä maku. Tein juomasta 6 %:sta, kun aiempina vuosina olen tottunut juomaan noin 4,5-5 %:sta Gutzya. Laimeampaa on tämänkin kokemuksen mukaan helpompi nauttia isompia määriä ja nythän ei ollut vielä edes hellekelit. Taidan jatkossa palata vanhaan vahvuuteen ja ottaa geeleistä loput suorituksessa tarvittavat hiilarit. Turun keskustaan saavuin viimeiset kilometrit pyörätietä, joka seuraili tie 110:ä. Keskinopeus oli tässä vaiheessa noussut 30,9 km/h:ssa. Seuraani tuli ilmeisesti Piikkiöstä kotoisin ollut kuntoilija, jonka kanssa jaoimme loppumatkan jutustellen. Keskustassa olin ajassa 5.12h ja pyörin vähän aikaa hotellia etsien. Hotellilla olin ajassa 5.19 ja matkaa oli mittarissa 162 km. Keskinopeus siis 30,5 km/h. Vaimolla oli matka kestänyt sen verran, ettei ollut ehtinyt minua ennen perille, joten jouduin odottelemaan lenkkareita, jotta pääsin juoksemaan.

Ilma oli mitä mahtavin ja keskusta täynnä porukkaa Suomen ottelun alkua ja lauantai-illan viettoa odottelemassa. Eräs hotellissa majoittunut häävieras otti pari kuvaa ja ehdin hyvin päivittää combon tilanteen facebookiin. Taukoa kertyi lopulta 27 minuuttia. Vaimo toi kengät ja otti pyörän huolehdittavakseen. Vaihdoin juoksusukat ja uudet Karhun lenkkarit, jotka ovat kokoa 44 eli puoli numeroa aiempia isommat. Otin edellisestä combosta opiksi sen, että jalka turpoaa suorituksen edetessä. Viime sunnuntaina Porvooseen juostessani alusta oli asfalttia ja varpaat hakkasivat New Balancen kärkiin muutamien rakkuloiden arvoisesti. Nyt ei sattunut yhtään eikä rakkuloita tullut lisää.

Juoksuosuus urheilupuistossa

Kaveri ei päässytkään mukaan juoksemaan, mutta suositteli Aurajoen toisella puolella olevaa urheilupuistoa. Juoksin joen yli kevyenliikenteen siltaa ja ohitin ravintolalaivat matkalla puistoon. Sitä kiersi vaihtelevassa maastossa hiekkatie, jossa oli pieniä mäkiä, joten väsyneet jalat saivat hyvää haastetta ylämäkiin puskiessa. Ensimmäisellä 1,4 km:n kierroksella riisuin pyöräilypaidan, joten juoksin loppumatkan hihattomassa triathlonsasussa, joka oli juuri sopiva kostean lämpimään säähän. Ensimmäisillä kilometreillä olo oli juomisesta huono ja oksennus oli lentää. Jatkoin kuitenkin tasaisesti alle 6 minuutin kilometreillä. Ihan pientä juilimista tunsin oikeassa taka- ja etureidessä, mutta juomalla krampit pysyivät poissa. Tässä harjoituksessa en ollut edes varannut mukaani yhtään Diasporal Direktiä, joka on nopeasti imeytyviä magnesiumsitraatin murusia kätevässä putkilossa. Riittävä juominen piti lihakset toimintakykyisinä.

Tarkastelin kelloa matkan edetessä, koska Suomen peli oli alkamassa klo 16. Katsoin, että ehdin juuri juosta kahdeksan kierrosta ennen kuin on suunnattava hotellille, jotta ehdin suihkuun ennen kuin kiekko putoaa jäähän. Kilometrejä kertyi kaikkiaan 13 eli vähän vähemmän kuin olin ajatellut, mutta tämä oli treenin tavoitteen kannalta ihan riittävästi. Olin odotellut, että paikkoihin alkaa sattua juoksun edetessä, mutta oireet olivat vähäisiä. Kolmen vartin juoksun jälkeen rekisteröin oikeassa lonkankoukistajassa alkavan kolotuksen, joka pysyi kuitenkin pienenä. Äitienpäivän combon jälkeen lonkat olivat kipeinä muutaman päivän, mutta nyt ilmeisesti hiekka-alustan joustavuus ja ilman lämpötila olivat osaltaan vaikuttamassa suotuisasti kudosvaurioihin. Olo oli suorituksen jälkeen hieno, vaikka vatsa oli vähän sekaisin. Treeni oli projektin kannalta hyvä välietappi, josta oli mukava ottaa onnistuminen, josta nauttia. Eihän tämä ollut juuri mitään tulevan tavoitteen rinnalla, mutta näin pitkä yhdistelmä tässä vaiheessa projektia oli hyvä kokea niin henkisesti kuin fyysisesti. Mentaalisesti juoksemaan lähteminen oli helppoa. Raskaalta tuntui ainoastaan välillä kovempien nousujen jälkeen, mutta liian pahalta ei missään vaiheessa. Tasaista rullailua vaan..

Done.

Kaikkiaan combolle tuli mittaa 7.02 tuntia, jonka aikana kului Garminin mukaan 4472 kaloria. Olin arvioinut kulutuksen jonnekin 4500- 5000 tuntumaan, joten aika hyvin osui. Molempien osuuksien keskisyke oli 158. Nousumetrejä kertyi pyörällä 1427, joka on siis enemmän kuin suorituksen reitin profiilissa Garminin Bike routerin mukaan, Juosten kiipesin 219 vertikaalimetriä, eli ihan kelpomäärän, jos suorituksessa metrit on vähän yli 300. Suorituspäivän aamupaino oli 76,4, joten reilun kilon verran oli saanut painoa tankattua. Perusteellisempien tankkausten jälkeen paino on joskus noussut parilla kilolla.

Suomen tappio vähän laski fiilistä, mutta olihan siinä paljon nautittavaa. Kahdestaan vaimon kanssa pitkästä aikaa ja sää mitä hienoin. Kävimme keskustassa kävelyllä ja joen rannan terassilla syömässä. Jalat tuntuivat niin hyviltä, että päätin nautiskella parit oluet. Tarjoilija kysyi, tuodaanko molemmat samalla kertaa, johon oli vastattava, että mulla on jano. Vähän ehti lämmetä jälkimmäinen, mutta hyviä olivat molemmat. Edellisestä oluesta olikin ehtinyt kulua yli kaksi kuukautta.

Pari janoon.

Sunnuntaiksi olin sopinut tatuointiajan, joka jouduttiin akuutin sairastumisen vuoksi siirtämään kesäkuulle. Harmillinen juttu, mutta koska kaikessa on myös jotain positiivista, ehdimme ajaa kotiin ennen kuin Suomi ottaa pronssia. Paitsi ettei ottanut. Oli tämä viikonloppu silti onnistunut. Pohkeet, reidet ja jostain syystä hauikset olivat vähän kireän kipeinä, mutta nivelet hyvässä kunnossa. Olin varautunut siihen, että kropan palautumiseen menisi aikaa, mutta nyt näyttää todella hyvältä.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti huhtikuun alussa, että rahaa on tilille kertynyt jo 1,95 miljoonaa euroa. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tavoittelemastamme keräyssummasta on kasassa jo yli 10 %. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Kauden ensimmäinen satanen

Kuten eilen sanoin, kun päättää päivän, sään saa kaupan päälle. Lähdin suunnitellulle satasen lenkille kymmenen jälkeen. En eilen sen kummemmin tankkaillut ja aamulla juoksin reilun 4 km ennen aamupalaa. Arvioin kelin viileyden mukaan pärjääväni 2,5 litralla Gutzya ja melko hyvin osui: juoma loppui, kun kotiin oli alle 4 km. Vihdintiellä noin 6m/s puhaltanut etelätuuli työnsi takaa ja välillä sivumyötäisesti. Kun käännyin tieltä 120 Kirkkosillantielle kohti Vihdin kirkonkylää, keskinopeus oli siihen mennessä 29,1 km/h. Tuuli puski tällä osuudella suoraan vastaan hyydyttäen menoa, mutta otin rauhallisesti sykkeiden mukaan. Venesatamassa piti käydä fiilistelemässä tulevaa vaihtopaikkaa. Järvi oli vielä pitkälti jäässä, joten ihan lähiviikkoina on melontaa treenattava joissa. Koivissillan läpi poljettuani ylitin 2-tien ja pääsin tielle 1215, joka on aivan karmean mäkinen pätkä aina Turuntielle (110) saakka. Pyörällä suoritetun reitintiedustelun lisäksi aion tämänpäiväisen perusteella käydä juoksemassa jossain vaiheessa juoksuosuuden pätkän 2-tieltä Veikkolaan. Juoksuosuudella on nousumetrejä yli 300 suunnitellulla 50 km matkalla, kun pyöräilyosuudella nousua on vain 1200 metriä 302 km:n matkalla.

Juoksuosuuden profiili

Sade alkoi tihutellen vähän ennen kuin tie 1215 päättyy Turuntiehen. Vasemmalle kääntymisen jälkeen Veikkolaan on 4 km ja se alkaa kovalla ja pitkällä nousulla. Veikkolan jälkeen tietä reunustava metsä blokkasi kovaa vastatuulta hyvin ja keskinopeus nousi taas yli 26 km/h. Kehä III:lle päästyäni laskeskelin lisälenkin Bodomin pohjoispuolella, jotta sain sen satasen täyteen. Reisissä oli jo väsynyt tunne ja pahimmissa ylämäissä pyörittelin keveimmällä vaihteella istualtaan. Sade lisääntyi loppua kohden, mutta oli silti melko harmitonta tihuttelua. Keskisyke pysyi alkuun 149:ssä ja nousi lopun mäkisen maaston vuoksi 151:een. Kaloreita paloi 2400 ja nousumetrejä kertyi kaikkiaan 1300 eli vähemmän kuin suunnitellulla pyöräosuudella Garminin ohjelman mukaan. Tuolla voi suunnitella reittejä etukäteen ja tiedustella mm. ne nousumetrit. Katselin illalla vanhoja treenipäiväkirjoja ja huomasin, etten ole koskaan ennen pyöräillyt näin pitkää lenkkiä jo huhtikuussa.

Melontaosuuden maali

Rannetietokone

Ostin Garminin multisport-rannetietokoneen 910xt viime heinäkuussa. Vehje on muuten pelannut kuin unelma, mutta sykevyö on surkeampi kuin aiempien Polarin ja Suunnon mittareideni. Vyön pinnat tarttuvat huonosti rintaan, mikä aiheuttaa häiriötä sykkeen lukemiseen. Suunnostani lähetin murtui kerran salilla ja oli rakenteeltaan heppoinen. Polarin kankaisesta sykevyöstä on ollut pelkästään hyviä kokemuksia.

Garminiin siirryin mm. siksi, että akunkesto on paras ja laitteessa oli integroitu GPS-lähetin, jonka Polar ja Suunto ovat saaneet vasta viimeaikoina kehitettyä. En jaksa kerätä eri podeja lajien mukaan, vaan mittarin tulee olla valmis, kun astun ovesta ulos. Garminilla on GPS-tekniikka hallussa, joten valinta ei ollut vaikea. Huomasin kuitenkin aerobista talvella tehdessäni, että syke saattoi heitellä tasaisessa rasituksessa jopa 30:llä lyhyessä ajassa, mikä tietenkin sekoitti treenin keskisykkeen, joka piti välillä itse arvioida. Luin vastaavista kokemuksista ja Polarin sykevyön nepparit ovat kuulemma suunnilleen samalla etäisyydellä kuin Garminin, joten 19 euroa ei ollut yhtään liikaa rannetietokoneen saamiseksi luotettavaan kuntoon. Polarilla on hienot perinteet ja sykeosaaminen 1980-luvulta lähtien, mutta GPS:n suhteen heille kävi vissiin samalla tavalla kuin Nokialle simpukkapuhelinten kanssa 2000-luvun alussa. Luotettiin jääräpäisesti peruskapulaan ja muut menivät vasemmalta ja oikealta ohi. Nyt sykelähettimeni on vähän koholla, mutta pidän tärkeämpänä luotettavien syketietojen saamista kuin huippulitteää lähetintä. Garminilla on kuulemma tulossa uudenlainen sykevyö, mutta saa nähdä, hankinko. Nyt neppareiden ero on muutaman millin, mikä pitää sykevyötä lähettimen kohdalta vähän kurtussa.

Hanki-Garminisi-yhteydessä-sykevyö

Heitä-vesilintua-sykevyö

Nautittavaa ja sujuvaa pyöräilyä

Kevät on edennyt ja pyöräilijöitä näkyy jo mukavasti. Muutamia asioita tulee aina mieleen, kun tuolla työmatkaakin polkee ja muita pyöräilijöitä havainnoi. Liikkumisen pitää olla mukavaa, jotta sitä jaksaa harrastaa, joten listaan omien havaintojeni perusteella yleisimpiä keinoja, joilla pyöräilystä saa nautittavaa.

Perusasiat saa hoidettua pienellä panostuksella helposti kuntoon. Hyvä lähtökohta on se, että hankittu pyörä on valittu koon ja ajo-ominaisuuksien perusteella. Pyörän koeajaminen ennen ostopäätöstä, jotta runkogeometria jne. on testattu itselle sopivaksi, on vähintään yhtä tärkeää kuin uusien juoksukenkien kokeileminen. Liian usein näkee aivan liian suuria peruspyörien runkoja, joissa joudutaan roikkumaan tangossa, mikä tekee pyörän hallinnasta taatusti haastavaa. Jos ajosta yli 90 % on päällystetyllä tai muuten tasaisella tiellä pyöräilyä, trendikkäät maastopyörät kannattaa kaupassa ohittaa ja hankkia rullaavampi ja sitenkin mukavampi kumikameli.

Oikeat rengaspaineet näkee renkaan kyljestä, jossa valmistaja ilmoittaa suosituspaineet eli alimman ja korkeimman paineen. Käsillä puristamalla on painetta vaikea arvioida, mutta jos muuta keinoa ei ole, rengasta voi kaksin käsin puristaa sivusuuntaan. Jos rengas painuu yhtään, ilmaa on lisättävä. Alhaisilla rengaspaineilla vanne vääntyy helposti ja renkaan saa esim. kanttikiveen puhki ns. käärmeenpuremalla ja takapuolikin voi ilmoitella pomppuisesta kyydistä. Oikea rengaspaine minimoi vierintävastuksen, mikä on suurin tekijä matkan joutumiselle.

Satulan korkeuteen nyrkkisääntö on seuraavanlainen: istut keskellä satulaa ja suoristat toisen jalan siten, että kantapää juuri yltää ala-asennossa olevaan polkimeen. Tällöin päkiällä polkiessa jalka jää alhaalla vähän koukkuun ja siten välittää voimaa parhaiten. Tavallisilla (lukottomilla) polkimilla jalan asento polkimella on niin, että polkimen etureuna on kohdassa, josta varpaat alkavat.

Ketjun voitelu on vaivaton toimenpide. Spraypullo maksaa viitisen euroa ja kestää useamman kesän. Öljyä tarvitsee lisätä vain muutaman viikon välein, millä lisäät kuluvien osien käyttöikää, vähennät kitkaa ja säästät korviasi. Toki kuiva ketju toimii kätevästi soittokellon lailla muita tielläliikkujia varoittaen.

Kadenssi eli kampien pyörimisnopeus (kierrokset minuutissa). Vaihteet on kehitetty sitä varten, että kadenssi saadaan pidettynä sopivana eli tehokkaana. Isolla vaihteella ylämäkeen junttaava 21-vaihteisen onnellinen omistaja näyttää helvettiin tuomitulta. Yli 80:n kadenssi säästää polvia ja tekee ajokokemuksesta nautinnollisen. Poljinnopeus on helppo laskea: kammen on pyörittävä noin kolme kierrosta kahdessa sekunnissa.

Havaintojeni perusteella naiset käyttävät miehiä useammin pyöräilykypärää. Kypärästä tosin ei ole tarkoitettua hyötyä, jos esim. otsatukan näkyminen on kypärän tarjoamaa suojaa tärkeämpää. Kanadassa tehdyn tarkkailututkimuksen mukaan 53 % lapsista ja 51 % aikuisista piti kypärää liian takana ja 48 % nuorista jätti leukahihnan kiinnittämättä. 50 % lapsista ja 76 % aikuisista pyöräilijöistä piti kypärää väärin (Hagel ym. 2010, Journal of Occupational Medicine and Toxicology 2012.) Kypärän hihnan sopivan kireyden voi kokeilla laittamalla pari sormea kaulan ja hihnan väliin.

Omien kokemusten pohjalta ajelen useimmiten 30-50 nopeusrajoitusalueilla ajoradan laitaa. Oma matkanopeuteni on n. 25-35 km/h, joten nopeusero ajoradalla liikkuviin vs. pyörätiellä seikkaileviin on pienempi. Myös sivuteiltä puskevat autot ovat vähemmän vaarallisia ajoradalla pyöräillessä, koska he huomaavat paremmin ja useimmiten autoilijoiden katse on ajoradalla, eikä pyörätiellä, jolla kulkeviakin pitäisi väistää. Autoilijat huomioivat aina paremmin, kun pyöräilijä ottaa tilaa, näkyy liikenteessä ja toimii ennakoitavasti. Roudan raiskaamien railojen täyttämillä ja merkitsemättömien tietyömaiden pyöräteillä liikkuminen on usein niin hankalaa, että tulkitsen TLL 8§:n 3 mom. siten, että voin tällöin pyöräillä ajoradan reunassa. Onneksi lakia ja liikennesuunnittelua kehitetään, joten jonain päivänä tilanne on varmasti nykyistä selkeämpi.

Olen päätynyt kokemuksen myötä turvallisimpaan ja sujuvimpaan ratkaisuun, jota vanha tieliikennelakimme ei ota huomioon. Nykyiset pyörätiet on suunniteltu kaupassa asioivia mummoja ja kouluun pyöräileviä lapsia ajatellen. Näihin lisätään tien poikki vaeltavat jalankulkijat koirineen ja rattaineen, niin sujuvan pyöräilyn voi unohtaa. Soittokello ei pelasta, jos sitä ei kuulla tai vaikka kuullaankin, siirrytään suoraan eteen. Ja koska pyöräilijä on vastuussa siitä, törmätäänkö, ajan mieluummin stressittömämmin autojen seassa. Pyörät koetaan liikenteessä vähäisemmiksi ajoneuvoiksi, mitä voimassaoleva laki ei kuitenkaan tue. Useimmat autoilijat osaavat ohittaessaan antaa tilaa, mutta joskus joiltakin jää ikävästi TLL 30§ huomioimatta.

Keräyksen tilanne

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme viime viikolla, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo on tulossa. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä. Pysykää kanavalla!