400:n Haaste: lihashuolto

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lihashuolto. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Torstai-illan lenkkihaaste

Kokoontumispaikka Veräjäpelto-Grindåkernin kohdalla

Postasin seuraavan ilmoituksen Facebookissa viime maanantaina: "Syksyn kuntoilukausi starttaa viimeistään torstaina 29.8 klo 17.30, kun haastan KAIKKI mukaan ~5 kilometrin juoksulenkille Leppävaaran urheilupuistoon uuden lastensairaalan hyväksi.... Koska kaikilta löytyy hyvälle asialle asennetta ja auttamishalua, säävarausta ei tunneta. Haasta mukaan ystäväsi, naapurisi ja sukulaisesi. Toukokuisen lenkkihaasteen mukaisesti kukin tilittää keräystilille haluamansa summan, esim. €/km käyttämällä 400:n Haasteen viitettä 201 70402. Paikalle on lupautunut myös tukiyhdistyksen varainhankintapäällikkö Tuula Colliander keräyslipas mukanaan.

Tapahtumassa on lenkin lisäksi alkuverryttely, jossa suorituksessa huoltajanani toiminut fysioterapeutti pitää lyhyen tietoiskun nilkkavammojen ennaltaehkäisystä. Lenkkivauhti on maltillinen ja (sauva-)kävelläkin saa. Tarkempi kokoontumispaikka ilmoitetaan myöhemmin.

Huom! Haaste on maailmanlaajuinen. Kerää paikkakunnaltasi porukka, käykää lenkillä ja postatkaa iloinen ryhmäkuva 400:n Haasteen seinälle!"

Lenkin lahjoitusohjeet alla:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

Olen seuraillut sääennusteita ensi torstaille ja tällä hetkellä sää näyttää jatkuvan hyvänä. Lenkkisää on tämänhetkisen ennusteen mukaan parikymmentä lämpöastetta ja puolipilvistä. Olen puoliksi toivonut, että tulisi syksyinen vesisade ja porukkaa osallistuisi silti runsaasti niin Leppävaaran urheilupuistossa kuin omilla paikkakunnillaan ympäri Suomen niemen. Olisi varmasti monelle hieno kokemus juosta ensi kertaa sateessa ja vielä hyvän asian puolesta. En ole vielä käynyt tiedustelemassa reittiä ja kokoontumispaikkaa. Ajattelin käydä maastopyörällä paikan päällä alkuviikosta.

Lenkkihaaste tuli kehittelyyn ennen 400:n Haasteen suoritusta, kun pyörittelimme, miten keräystä voitaisiin jatkaa sitten, kun jalat ovat tarpeeksi palautuneet. Haastoin toukokuussa porukkaa tiistai-illan lenkkihaasteeseen, josta löytyy samanniminen postaus. Tuolloin haasteeseen vastasi ainakin useampi kaverini ja tuotto taisi olla joitain satoja euroja. Liikkumismuoto oli vapaa ja idea oli sama: lahjoita lenkin päätteeksi haluamasi summa, esim. euro/kilometri Uuden Lastensairaalan tilille käyttämällä 400:n Haasteen viitenumeroa 201 70402. Nyt kaikki voivat lähteä lenkille paikkakunnasta riippumatta, joten haluan nähdä paljon ryhmäpotretteja 400:n Haasteen fb-sivun seinällä. Toivottavasti projektia seuranneista tai lenkistä muuten kuulleista löytyy innokkaita, jotka haalivat tahoillaan porukkaa mukaan, jotta ensi torstaina 29.8 klo 17.30 ihmisiä on ympäri Suomen lenkkeilemässä Uuden Lastensairaalan hyväksi. Facebookissa kutsu lähti leviämään hyvin ja vielä ehtii ja mahtuu mukaan. Lenkille voi hyvin osallistua koko perhe ja aion itsekin ottaa nuorimman mukaan juoksukärryssä.

Lastensairaalasta HS:ssa

Eilisessä Hesarissa oli viisiosaisen artikkelisarjan ensimmäisessä osassa ansiokas kuvaus lastenklinikan karusta todellisuudesta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1377245378875

Välinehankintoja

Päätin käyttää torstaisen vapaapäiväni tehokkaasti ja sovin aamupäivälle koemelonnan Welhonpesän kanssa. Vein Star Duo-kaksikon Klaukkalan Valkjärvelle. 36-kiloisessa muovipulkassa oli tekemistä yksin liikutellessa. Vedessä kajakki kulki hienosti ja kääntyi ilman peräsintäkin ketterästi. Maalla oli raskaampi osuus, kun kaksikko piti heittää rinnallevedon päätteeksi kattotelineelle. Star Duo-kaksikko on juuri sopiva tarpeisiimme. Voin viedä sillä poikia lyhyille eväsretkille lähijärville ja vaimon kanssa pääsemme ensi kesänä johonkin kansallispuistoon ainakin päiväreissulle. Lisäksi sama malli on käytössä multisport-kisoissa. PE-muovi on huolettomampi ja edullisempi materiaali, mutta painaa enemmän. Hankin kesän käytössäni olleiden varusteiden lisäksi samalla kärryn kajakin liikutteluun, koska aina ei autoa saa aivan rantaan ja retkivarustuksessa painoa on kahdelle kannettavaksi vielä kymmeniä kiloja lisää. Kärryn lisäksi mukaan lähti toinen aukkopeite ja retkiliivit, joissa on mm. multisport-liivejä paremmat taskut pikkutavaroille. Olin ajatellut hankkivani kajakin vasta joskus syyskuussa, mutta mukavaa on päästä poikien kanssa melomaan vielä, kun vedet ovat lämpimiä. Hain eilen Motonetistä rissat ja koukut köysineen, joilla viritän kajakin vanhempieni autotallin kattoon. Mukaan lähti myös pelastusliivit toiselle pojalle, joten nyt molemmat pääsevät ja mahtuvat yhdessä kyytiin.

Olin seuraillut sivusilmällä käytettyjen matkarullaluistinten tarjontaa ja alkuviikosta löysinkin sopivalta vaikuttavan setin. K2 Nordic Radical 90:n malli löytyi kokoa 42, joka ei tuntunut liian pieneltä, vaan napakalta, kuten kuuluukin. Mukaan tuli toinenkin setti uusia Continentalin renkaita, jotka rullaavat hitaammin, mutta pitävät hyvin märällä kelillä. Pitää katsella, millaisia renkaita seikkailukisoissa käytetään ja onko sauvat aina mukana ja treenata sen mukaan. Tarkoitus on kuitenkin jo pidempään ollut osallistua enemmän multisport- ja seikkailukisoihin ja etsiskellä sopivaa joukkuetta. Rullaluisteluosuuksia taitaa olla vain pisimmissä, yli vuorokauden kisoissa, jollaiseen olisi hienoa päästä kisaamaan jo ensi vuonna.

Multisportia

Multisport Cupin kauden viimeinen osakisa, X-Kaato, järjestetään 28.9 lähes vieressä. Kisatoimisto on Laaksolahden urheilupuistossa ja viereinen Pitkäjärvi kehä III:n sisäpuolella tuli kesän mittaan muutamilla melontakerroilla tutuksi. Etsinnässä oli kovakuntoinen pari miesten kisasarjaan. Kysäisin triathloneja ja maratoneja jo vuosia kolunnutta kaveriani mukaan ja mieshän lupautui ensimmäiseen multisporttiinsa. Eilen oli kaverilla Pajulahdessa täyden matkan triathlonkisa ja pari viikkoa ennen X-Kaatoa aikoo juosta puolimaratonin, jolle itsekin taidan osallistua. Kaverilla ei ole omaa maastopyörää, mutta saa jonkinlaisen pyörän lainaan. Pyöräily ja juoksu sujuu siis molemmilta. Hänellä on parempi uimataito ja kokemusta köysityöskentelystä ja omat vahvuuteni on melonnassa ja suunnistuksessa. Tosin multisportissa pärjääminen ei vaadi enää huippusuunnistajaa ja aikaa reitinsuunnitteluun ja taktikointiin on tuntikaupalla ennen starttia. Kisan ensimmäiset pari tuntia edetään pimeässä ja kisan kesto on noin 6 h. Tulee varmasti hieno kokemus!

Illalla lähden pojan kanssa odotetulle ensimmäiselle melontaretkelle lähijärvelle. Alkuviikosta aion juosta ensimmäistä kertaa suorituksen jälkeen nyt, kun pienimmätkin kiristelyt ovat jaloista kadonneet.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,65 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. 400:n Haasteen keräyssumma on nyt noin 3300 €. Otamme seuraavan tarkistuksen alkuviikosta. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paitatilaus

Teetimme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin painetaan Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella. Jäljellä on vielä joitakin S- ja M-koon paitoja unisex-mallia.

Kokotaulukko on nähtävissä fb-sivulla. Paidasta tulee kuvaa hieman tummemman turkoosi. Oman kokonsa voi ilmoittaa sähköpostilla tai viestillä Fb:ssa. Jaamme paitoja kampanjaan osallistuneille. Toivomme paitaa kohti 20 euron lahjoitusta, joka maksetaan keräyksen tilille 400:n Haasteen viitenumerolla (ks. alla).

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia olemme saaneet, mutta lisää kaivataan, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään.

L2 Paloturvallisuus tarjoutuu tekemään uuden sairaalan paloteknisen suunnittelutyön Pro bono! L2 Paloturvallisuuteen pääsee tutustumaan täällä: http://www.l2.fi/

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoi @Haaste_mies.

Tulevia tapahtumia

Torstai-illan lenkkihaaste järjestetään 29.8 klo 17.30 Espoon Leppävaaran urheilupuistossa.

400:n Haasteen suoritus

Suoritus starttasi 5.8 ja oli maalissa 6.8 klo 19.10 303 kilometrin pyöräilyn, 53 kilometrin melonnan ja 50 kilometrin juoksun päätteeksi. Suorituksen kokonaisaika oli 26.31 h.

perjantai 2. elokuuta 2013

Rock Rock!

Hain eilen 400:n Haasteen T-paidat painosta. Paitoja on vielä noin 60 jäljellä, joten vielä riittää kaikkia kokoja. Lahjoittaneet ottakaapa yhteyttä, niin saatte paitanne. Lämpimiä olivat, mutta tilatut lasten koot puuttuivat täysin. Jäävät pojat sitten ilman virallista kannustusasua. Toinen, isompi, takaisku oli viikko sitten tilatun nettipaketin totaalinen katoaminen. Chain Reaction Cycles toimii jossain Pohjois-Irlannissa ja sieltä vuosia sitten tilasin pyörätarvikkeita ja luulin, että osaavat edelleen toimittaa luvatussa ajassa. Ja paskat. Yritin eilen illalla selvittää ja huomasin ”ilokseni”, että pulju on uudistanut viikolla nettisivunsa ja heidän tietojensa mukaan en ole mitään tilannut, en viime viikolla enkä koskaan. Laitoin sitten viestiä, johon ei tietenkään ole vieläkään vastattu. Palaan jatkossa tekemään kauppani euroilla ja suuntana on silloin jälleen Saksa, joka on kuitenkin ihan hyvä maa. Onneksi vararenkaita on tarpeeksi, jotta rengasongelmista huolimatta matka ei vaarantuisi. Uudet ajohanskat olisivat olleet tervetulleet, mutta onneksi kaveri lupasi jo omansa lainaan.

Varapyörä

Tänään aloitin viikon kesälomani hakemalla töiden jälkeen kännykkään autolaturin ja hyvän varafillarin vanhalta työkaveriltani. Pyörä on vielä omaani nopeampi ja runkokokokin aika sopiva, joten silläkin matka tarvittaessa taittuisi. Kierroksen päätteeksi noudin vielä postista lähetyksen, jossa oli paketti GPS-lähettimiä tarvikkeineen. Kaikki tarvittava alkaa olla kasassa. Huomenna haen vielä loput tarvittavat elintarvikkeet.

Starttipäivä

Seurailin jo tiistaina Forecan 10 päivän ennusteita ja näytti siltä, että ensi viikon puolivälin jälkeen voisin helteiden laannuttua lähteä suoritukseen optimaalisissa olosuhteissa. Keskiviikkoiltana viikon päähän alkoi ilmaantua pilvisempää ja sateiden mahdollisuus kasvoi. Eilen aamulla näytti siltä, että ensi keskiviikosta lähtien alkaisi sataa ja tuulet olisivat melonnassa 5 m/s lounaasta. Kulkusuuntaan nähden myötäisiä, mutta myös aaltoja nostattavia. Eskimokäännös kun on tuttu vasta värikuvista, melon mieluummin tyynemmässä kelissä. Päätin siten eilen aamulla, että starttaan viikonlopun helteiden jälkeen maanantai-iltapäivällä ja juoksen kotiin tiistaina ennen hämärää. Tuolloin sääennuste oli tiistaille 24 astetta lämmintä, mutta tämän hetken arvio on Vantaalla alkuillasta jopa 27 astetta, joten joku joutuu aika koville. Täytyy vain panostaa juomiseen ja jäähdyttämiseen, joten matkaan on varattava mm. pesusieni, mutta muilta osin vältellä ns. ”konosia”.

Vihdin venesatama viime kesänä

Vihdin kirkolla voin jäähdytellä kroppaa rauhassa melontaosuuden päätteeksi rantavedessä ja onneksi triathlonasu on hihaton, joten iho pääsee hengittämään. GPS-lähetin täytyy säveltää jotenkin juomavyöhön, jottei tarvitse pukea neopreenistä sitä varten valmistettua pientä kantoliiviä. Pyöräilyosuuden ja melonnan jälkeen olen arvioinut olevani Vihdin rannassa joskus 20 tunnin jälkeen. Juoksuosuuden kokonaisaikatavoite on ollut alusta lähtien 6 h, jonka aion pitää. Huollan kunnolla melonnan jälkeen ja voi olla, että päivän lämpö ja melkein vuorokauden liikkuminen noin 30 tunnin valvomisineen saattaa altistaa tarpeelle ja tahdolle nukkua. Mutta ehtii sitä perilläkin; kun juoksuun on ryhdytty, pysähdyn vain tyhjennystauoille. Väsyneillä koivilla on huono yrittää lähteä uudestaan liikkeelle, mitään inspiraatiotaukoja ei voi pitää. Ei tekosyitä, liiku! Kyllä aina kotiin jaksaa.

Huoltokokous

Olimme sopineet eilen illaksi palaverin huoltoporukan kanssa. Huolto tulee sujumaan kahdella autolla ja kolmella miehellä. Fysioterapeuttikaverini hoitaa tauoilla pelkästään lihashuoltoa sisältäen mm. ravistelua, jossa varmasti riittää tehtävää. Alaselkä ja hartiat tulevat olemaan tuskaisat koko melontasuorituksen ajan. Kylmääkin varataan mukaan, koska kokemusten mukaan on todennäköistä, että oikea polveni ärtyy. Kinesioteippaus voisi auttaa ja tuoda luottoa polveen juoksuosuudelle, mutta nyt on pärjättävä ilman. Katsoimme reitit ja sovimme taukotoiminnan. Lopuksi levitin huoltopaikan pressuineen ja peittoineen pihalle siten, kun olin sen suunnitellut. Printtaan miehille vielä Excel-taulukon, jossa on kunkin taukopaikan tarvikkeet ravintoineen, mitä kumpaankin autoon lastataan ja mm. ajo-ohjeet pyöräilyosuudelle. Puhelimilla voimme sitten sopia tarvittaessa, mutta luulenpa, että näemme sen verran tiheästi, että viestintä sujuu ilmankin. Videokamerakin on mukana ja sillä tullaan taltioimaan koko projektin loppuhuipennus tai niin pitkään kuin akut riittävät.

Rock, Radio Rock

Tänään varmistui hyvä lisä projektiin, kun sovimme haastattelusta ensi maanantaina puoli yhdeksän aikaan. Kanava on Radio Rock ja ohjelma sen suosituin, Heikelä Korporaatio. Jussikin on joskus juossut maratonin, vieläpä suorassa lähetyksessä, joten ehkä siinäkin on keskustelunaihetta. Saatan myös haastaa miehet juoksulenkille… 400:n Haasteen keräyspuolen ajatus on ollut alusta lähtien kannustaa mukaan myös miehiä, jotka ovat kokemusten mukaan yleensä nihkeästi mukana keräyksissä. Miehet haluavat jotain konkreettista tekemistä jne. Radio Rockin kautta tieto Uuden lastensairaalan tukiyhdistyksen keräyksestä ja projektistani tavoittaa hienosti myös kaltaisiani perheellisiä miehiä. Toivotaan, että esim. GPS-seuranta saa porukkaa kiinnostuneena seuraamaan etenemistäni ja kertomaan siitä kavereilleenkin. Esim. tuopin hinta keräykseen on lahjoitus, josta jää taatusti parempi mieli lahjoitettuna kuin juotuna. Saa kokeilla myös keissillä.

Juna kulkee vaan...

Huomenna tankkaan hiilaria, käyn hieronnassa ja kevyesti salilla pumppailemassa sekä lyhyesti melomassa. Melonnan päätteeksi katson kaiken kuntoon ja puhdistan, jos tarvetta on. Sunnuntaina huollan pyörät ja käyn kevyellä lenkillä pitämässä tuntumaa yllä. Maanantaina pakkaan auton varapyörineen ja kajakkeineen, jotta kaikki on valmista, kun huoltojoukot tulevat lähtöön joskus neljän aikaan. Starttaan klo 16.30, jotta pääsen aamun valjetessa melomaan Karjalohjalta.

Nämä viime päivät olen kulkenut pieni virne naamalla. Fiilis on hyvä johtuen siitäkin, että monet kaikenlaisista viimesyksyisistä hahmotelmista ovat toteutuneet, kun niitä on vain työstänyt. Paljoa jo toteutuneita juttuja enempää en ole lähtenyt havittelemaan, mutta onhan sitä näissäkin jo hyvää lisää projektiin ja sen tavoitteiden saavuttaminen toteutunee lähiaikoina. Hyviä uutisia on vielä tulossa…

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. 400:n Haasteen keräystavoitteeseen on vielä matkaa: kasassa on pari tonnia. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta:http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paitatilaus

Teetämme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin painetaan Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella.

Paidan voi tulla hakemaan maalista tiistai-iltana klo 18 lähtien. Kaikki toimitukset menevät omaan piikkiini, joten mieluummin en yksittäisiä lähetä postissa, vaan joko heitän ne useammalla kierroksella tilanneille tai sitten ne voi oman reissun sivutessa noutaa Vantaan Pähkinätieltä. Viestiä vain, niin sovitaan, miten toimitaan.

Yrityslahjoittajat

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: facebook.com/400nhaaste
Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritus starttaa maanantaina 5.8.2013 klo 16.30. Videota kuvataan edelleen ja se julkaistaan valmiina.

400:n Haasteen yhteistyökumppanit

torstai 18. heinäkuuta 2013

Liesjärven kansallispuistossa

Lähdimme keskiviikkona työpäivän päätteeksi telttailemaan Forssan viereiseen kansallispuistoon. Kävelimme Pirttilahden P-paikalta Siltalahden nuotiopaikalle. Uudelle neljän hengen kupolille oli vaikeaa löytää sopivaa tasaista alustaa puiden, kivien ja juurien keskeltä. Hankin tsekkiläisen Hannahin Atolin lyhyen vertailun jälkeen muutama viikko sitten. Haltin saman kokoluokan ja vedenpitävyyden Campsite 4 olisi ollut kilon painavampi ja viitisenkymppiä kalliimpi, eikä netistä löytynyt itäeurooppalaisesta varustajasta negatiivisia kokemuksia. Atolissa on vielä Campsitea suurempi eteinen, joten päätös ei ollut lopulta vaikea. Ilta oli tuulinen ja metsäpalovaroitus esti nuotiolla istuskelun. Syötiin sitten eväitä rantakallioilla ja virittäydyin parilla pikkusikarilla retki-Moodsiin. Pojat kiipeilivät kallioilla ja laitoimme kaarnalaivat kilpailemaan aallokkoon paikalliseen Small Ship Raceen. Nuotiopaikan vieressä oli halkovaja ja puucee. Viima oli sen verran vilpoinen, että vetäydyimme lopulta telttaan tuulelta suojaan laittamaan raakaa makkaraa tuulensuojaan. Sinapilla ihan ok. Aikaisemmat retkemme olemme tehneet pienemmällä Haltin Trek 2:lla, jossa ei ole lainkaan eteistä, joten uuden teltan sisätilat olivat ruhtinaalliset. Keittelin Trangialla iltateet ja –kaakaot eteisessä, jonne mahtui kaikki kamamme säältä suojaan.

Siltalahden nuotiopaikka

Purjehduskisa käynnissä

Tapolanjärvi

Aamulla heräiltyämme keiteltiin puurot ja kahvit nuotiopaikalla, jossa tuuli oli laantunut ja taivas täyttynyt harmaasta. Vaimo poimi kouralliset mustikoita puuroon, mikä on ollut aikaisemmilla kesäkuussa tekemillämme retkillä mahdotonta. Ensimmäisen pisarat putoilivat aamukahvin joukkoon ja suuntasimme pian kasaamaan leiriä. Poika opetteli puuhun kiipeämistä ja pitihän isän näyttää mallisuoritus. Pienellä avustuksella poikakin pääsi mäntyyn. Suuntasimme takaisin Pirttilahteen, jossa jätimme isoimmat kantamukset autolle. Otin lapsenkantorinkan selkään nuorempi kyydissä ja jatkoimme eväät mukana Kyynäränharjua pitkin kohti Kopinlahtea. Matkalla pojat pääsivät juuri todistamaan, miten hauki oli saatu rantaan ja päätyi pojan ja isoisän ruuaksi. Kopinlahdella oli tyhjiä kanoottiperäkärryjä ja paikalla oli pari opettajaa Eerikkilän erä- ja luonto-opaskurssilta, joka on vuoden koulutus. Oppilaat ohittivatkin meidät myöhemmin kanooteillaan, joilla olivat lähteneet Korteniemen perinnetilalta matkaan. Päätimme jatkaa vielä nuotiopaikalle Savilahteen, jossa oli kylläkin hiekkapohja. Rannalla käveli ilmeisesti tiira, jolla oli toinen siipi katkennut. Lintu katosi jonnekin rantakasvuston suojaan. Alkoi sataa ja söimme suolakeksejä ja taloussuklaata kuusen juurella. Kivannäköiset puitteet oli täälläkin: kaksi nuotiopaikkaa, vessat ja suuri halkovaja työkaluineen ja hyviä telttapaikkoja. Lähimmältä P-paikalta oli osin pitkospuita pitkin nuotiopaikalle matkaa vain 1,1 km.

Kyynäränharjulla

Savilahdessa

Paluumatkalla poika jo kyseli välillä klassikon ”milloin ollaan perillä?”, mutta hyvin tuo alle 4-vuotias käveli koko päivän, kaikkiaan yli kuusi kilometriä. Siirryimme autolla Sikomäen P-paikalle, josta kävelimme noin kilometrin Peukalolammin laavulle lounaan laittoon. Halusin katsastaa myös puiston pohjoisimmat tienoot, koska Siltalahteen kuului välillä 2-tien liikenne. Tulisi samalla nähtyä paikkoja tulevia retkiä varten, joista osa voidaan tehdä vaikka vaimon kanssa maastopyöräillen. Alueellahan kulkee Hämeen järviylänköä risteilevä Ilves-reitti, joka sopii hyvin myös pyöräilyyn. Laavun vieressä oli hienoa pehmeää sammalkangasta ja telttailu täällä on varmasti mukavaa. Laitoin Teijon retkelle kuivatun jauhelihan likoamaan lähilammesta nostettuun tummaan veteen ja keittelin ensin kahvipannullisen. Perunamuussin ja tonnikala-jauhelihacombon valmistuttua ja kadottua vatsoihimme kahvi oli sopivan kuumaa nautittavaksi. Jälkiruuaksi otimme pillimehun ja suklaata. Olimme jo tekemässä lähtöä, kun paikalle tuli jo aiemmin päivällä tapaamamme Eerikkilän porukkaa nuotiolle. Koulutus on kuulemma suosittua ja kerran vuoteen otettavat kurssit ovat jo täynnä ainakin ensi vuodelle. Näkemättä jäi puiston pohjoisosasta vielä Kaksvetisen leiripaikka, jolta löytyy nuotiopaikka, kota, vessa ja telttapaikat.

Peukalolammin laavu

Olin sopinut illaksi hieronnan, joten viiden aikaan oli kansallispuisto hyvästeltävä ja suunnattava kotiin. Retki oli siitä poikkeus aikaisempiin tekemiimme, että olimme vain yhden yön, mutta ehti siinä vajaassa vuorokaudessakin nähdä ja tehdä kaikenlaista ja rentoutua luonnossa.

Kotona ehdin juuri vaihtaa puhjenneen takarenkaan tilalle uuden sisäkumin, kun oli lähdettävä pyöräilemään. Huomenna aamulla käyn sopimassa Konalassa paitatilauksesta. Molemmat matkat teen pyörällä siksi, että kuntotesti on iltapäivällä ja alkuviikon kuljin töihin autolla. Hyvin tuntui pyörä kulkevan ja hierojankin mukaan jalkojen lihakset ovat irtonaiset. Alkuviikosta melonnasta kivistelleet hartiat olivat vieläkin vähän jumissa, mutta tilanne on kokonaisuudessaan todella hyvä. Jännä nähdä, mitä mittarit huomenna sanovat.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tiedotamme keräyksen tilanteen lähiaikoina. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paitatilaus

Teetämme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin painetaan Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella.

Kokotaulukko on nähtävissä fb-sivulla. Paidasta tulee kuvanmukaisesti turkoosi. Tilata voi viestillä Facebookissa. Perjantaina lähtee paitatilaus ja varaamattomat paidat tilaamme eri kokoisina unisex-mallilla. Paidan hinta on 20 euroa ja se maksetaan keräyksen tilille 400:n Haasteen viitenumerolla (ks. alla).

Yrityslahjoittajat

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen on aikaa kolme viikkoa. Lyhyttä treenivideota työstetään parhaillaan.

400:n Haasteen yhteistyökumppanit

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Talk the Talk, Walk the Walk

Viime viikolla treeniä kertyi ennätykselliset 17.45 tuntia. Se koostui kolmen tunnin juoksulenkistä, pyöräilyä kertyi yhteensä 9,5 h, salilla treenasin 1,5 h ja meloin kahteen otteeseen yhteensä 3.45 h. Tulevaan suoritukseen verrattuna tein kolmessa pitkässä osalajin treenissä neljän päivän aikana noin 70 % tulevan suorituksen matkasta. Melontaa tuli alle puolet tulevan suorituksen pituudesta, mutta se on lajeista vähiten kuluttava, joten sitä ehtii hyvin vielä työstää.

Pisin melonta takana

Poriin pyöräilyyn valmistautuminen ei ollut aivan helppoa, kun pohjilla oli keskiviikkona juostu 30,2 km ja edellisen päivän 24 km melonta, jotka olivat molemmat lajeissaan projektin pisimmät. Lisäksi en ollut pyöräillyt näin pitkää matkaa pariin vuoteen, joten tiesin kropan joutuvan haasteen eteen. Onneksi sain perjantai-illaksi järjestettyä hieronnan, joka rentoutti melonnasta rasittuneita hartioita ja selkää. Aamulla satoi, mutta sään oli luvattu paranevan päivän edetessä. Etureidetkin olivat vielä kipeät juoksusta, joten nöyrin, mutta päättäväisin mielin oli matkaan lähdettävä. Jätin irtolahkeet laittamatta, mutta päällä oli tuuliliivi, kengänsuojat, kompressiolahkeet ja irtohihat, jotka riisuin joskus puolivälissä. Alkumatkasta herättelin henkeä virnuilemalla itsekseni tilanteelleni Askiston kohdalla. Tällä kertaa tuttua lenkin alkupätkää ajettaisiin hiukka pidemmälle. Olin varannut matkalle vähintäänkin riittävästi geeliä: 400 g kaikkiaan, jonka lisäksi oli kaksi 55 g:n energiapatukkaa, banaani ja tarvikkeet toiseenkin repulliseen juomaa eli yhteensä kuusi litraa Gutzya. Lisäksi runkotelineessä oli 0,7 litran vesipullo. Aikaisemmin käyttämiini geeleihin nähden Gutzyn geelistä tekee parhaan sen nautittavuus, mikä on tärkeää pitkissä suorituksissa. Geeli ei ole imelää, mikä on monissa muissa merkeissä tökkinyt pahasti. Ravinnon on oltava ultrasuorituksissa sellaista, että sitä voi ja haluaa nauttia vielä suorituksen loppupuolella, jotta totaaliselta katkeamiselta vältytään. Lisäksi geeli on 40 g annoksissa, joten sen annostelu ja kulutuksen seuraaminen on helppoa.

Päivän ylimmäksi lämpötilaksi oli luvattu noin 21 astetta, joka on pitemmässä pyöräilyssä aika sopiva: tarkenee T-paidassa, muttei käy liian kuumaksi. Alkuun vettä tuli jonnekin Karkkilan tuntumaan, jossa siis Vihdintie päättyy 2-tiehen. Pidin ennen Karkkilaa ensimmäisen nopean tyhjennystauon. Aurinkokin häivähti pari kertaa heittäen ohuen varjoni tiehen. Tietäen tulevat polviongelmat, pyrin pitämään kadenssin koko ajan korkeana. Pyrin myös juomaan tasaisesti ja vähintään riittävästi. Karkkilassa söin ensimmäisen energiapatukan ja aikaisemmin olin ottanut ensimmäisen geelin. Olin ajatellut ensimmäiseksi ja ainoaksi pidemmäksi taukopaikaksi Forssaa, joka oli kuitenkin selvästi ennen päivän puolimatkaa. Polvi alkoi ilmoitella vähän ennen 90 km täyttymistä, joten helpolla en tulisi pääsemään. Juomaa oli repussa kuitenkin vielä puolisen litraa, mutta heitin joukkoon Gutzyjauheen ja täytin Hesburgerin myyjien ystävällisellä avustuksella juomasäiliön pintaan saakka. Tauolle tullessani matkaa oli tehty 98 km ja aikaa oli mennyt 3.12 h. Keskisyke oli tuolloin 158. Söin samalla nopeasti banaanin ja jatkoin matkaa.

Forssan jälkeen katsoin korkeudeksi 138 m, mikä tarkoitti sitä, että pääsisin jossain vaiheessa vielä laskemaan enemmän kuin kiipeämään. Jostain se positiivisuus on kaivettava. Tuulet olivat kevyitä ja ainakin puoliväliin saakka harmittomia eli eivät puhaltaneet ainakaan vastaan. Tien pientareen kunto vaihteli: välillä oli sileää, leveää ja jopa puhdastakin ja välillä taas oli ajettava kaistanlaitaa tärinäviivaa, hiekkaa ja kuoppia vältelläkseen.

En viitsinyt kiinnittää alkuun liikaa huomiota siihen, missä vaiheessa olin menossa päivän tavoitteeseen nähden, vaan napsin pikkuhiljaa tienviittojen paikkakuntia ja rytmitin niidenkin mukaan juomista ja energian nauttimista. Jossain vaiheessa huomasin, että puoliväli on kohta ohitettu, joka tuo aina hyvää fiilistä: matkaa vähemmän edessä kuin takana ja kun meren tuntumasta ajaa toiselle rannalle, nousu- ja laskumetrit menevät jotakuinkin tasan. Puolivälissä olin ajassa 3.55, joten kahdeksan tunnin tavoite tuntui kovalta, mutta em. loppumatkan laskuvoittoisuuden vuoksi saavutettavissa olevalta. Toinen lyhyt tauko oli jossain Humppilan jälkeen, kun alkoi olla lämmin ja tyhjentääkin täytyi. Nopean vaatteiden vähentämisen jälkeen oli luonnollisesti vähän aikaa viileää, kun alta paljastui märkä ajopaita. Kiristin myös kenkiä, joka vaikutti vähentävän polvikipua, joka oli ollut pahimmillaan Forssan mäissä. Edellisenä iltana olin käynyt gmapsissa reittiä läpi, jotta hahmotin paremmin, millaisia paikkakuntia matkalla ohittaisin ja voisin tarvittaessa rytmittää taukoja huoltoasemien mukaan. Reitti kulki kaikkiaan viiden maakunnan alueella: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta. Jos kertyy Pirkan Pyöräilyssä paljon nousumetrejä, niin enemmän niitä tuli kakkostieltä: 132 km:n kohdalla oli kiivetty jo 1100.

Pitkälle matkalle lähtiessä on aina varauduttava myös yllätyksiin. Siksi mukanani on aina sen verran vaatetta, että pärjään luvattua kylmemmässäkin ja työkaluja on monitoimityökalusta ketjunkatkaisimeen ja rengasrautaan. Varakumi ja matkapumppu tulivat tarpeeseen, kun perille oli noin 67 km. Noin viisi kilometriä ennen Huittista huomasin pyörän alkavan hytkyä polkemisen tahtiin ja katsoin takarenkaaseen, joka alkoi selvästi tyhjetä. Onneksi satuin metsäosuuden jälkeen juuri teollisuusalueen kohdalle, jossa pääsin vaihtamaan renkaan huolehtimatta ohi vilistävästä liikenteestä. 2-tien viereinen kyltti kertoi Poriin olevan 65 km. Renkaan oli puhkaissut kirkas lasinsiru ja pintaa pyyhkiessä löytyi myös terävän pikkukivi, joka oli jo puolivälissä läpi. Vilkuilin rengasta vaihtaessa tielle odotellen perheen ajavan kohta ohi. Pumppaaminen yli 6 barin kävi hankalaksi ja tungin vajaat 7 baria, koska puolella barilla ei liene kovin suurta vaikutusta huippunopeuteen. Olin kotona laittanut 8 baria molempiin renkaisiin. Pakolliselta tauolta lähtiessä pääsin takaisin matkavauhtiin, kun hyvällä onnella ohi sattui ajamaan täysperävaunullinen kuorma-auto. Koska mukana oli vain yksi sisuri, välttelin loppumatkasta yhä enemmän pientareen likaisia kohtia.

Pit stop @ Huittinen

Perhe ohittikin minut jossain 44 km ennen Poria. Pojat olivat nukkuneet koko matkan ja heräsivät kuulemma vilkuttamaan. Matkalle lähtiessä olin mieltänyt tulevan reissun lähinnä pitkäksi hyväksi treeniksi. Olen kerännyt kesien mittaan 200 km:n molemmin puolin Helsingistä sijaitsevia suurempia kaupunkeja, joista Pori alkoi olla viimeisiä, jonne en ollut vielä pyöräillyt. Samalla tulisi kyläiltyä vuosien jälkeen kaverilla, jolla myös on perhe kasvanut. Olen asunut suurimman osan elämästäni Vihdintien tuntumassa ja sukua asutettiin sotien jälkeen Satakuntaan. Tienvarsien kyltit alkoivat matkan loppupuolella siten vilistä tuttuja paikkojen nimiä ja huomasin matkalla olevankin yllättävän henkilökohtaisia ulottuvuuksia. Siinä polkiessani tuli mieleen, missä omat juureni ovat. Tekisi välillä myös muille hyvää muistaa, missä useimpien nykysuomalaisten valittajien juuret lepäävät. Vielä muutama sukupolvi sitten älypuhelinten ongelmista surkuttelu oli valovuoden päässä tulevaisuudessa ja puhelinta mentiin tarpeen tullen naapuriin soittamaan, metsiä raivattiin pelloiksi ja ojat kaivettiin käsin. Asiat ovat tässä sivistysvaltiossa oikeastaan aika hyvin, lukuun ottamatta sitä yhtä tärkeimmistä: erikoissairaanhoitoa tarjoava lastensairaala toimii edelleen heti sotien jälkeen rakennetuissa, jo ahtaiksi käyneissä, kosteusongelmaisissa tiloissa. Hävettävä tilanne, johon on saatava mahdollisimman nopea parannus!

The joyful times before the first world problems

Juomarepun tilanteesta oli vaikea olla aivan ajan tasalla, mutta tunnustelemalla tiesin suunnilleen, kuinka paljon voisin juoda. Nakkilan jälkeen imaisin repun ruttuun ja viimeiseksi suunnittelemani geelin otin, kun Poriin oli 20 km. Näillä paikkeilla oli jo alkanut vastatuuli, jota vastaan sain selkä jumissa taistella viimeiset kympit. Kello kävi, selkä jumitti ja perille oli matkan kokonaispituuteen nähden naurettavan vähän. Silti teki pari kertaa mieli pysähtyä suoristamaan selkää. Yksin vastatuuleen jalat väsyneenä, juomat vähissä ja polvi aristaen polkeminen alkoi jo vaatia mielenlujuutta ja motivaatiota täytyi kaivaa syvemmältä. Kerran karjaisin kirosanat vastatuuleen ja jatkoin kammenpyöritystä leuka alhaalla. Mikäli mieli pitää vauhdin hyvänä, oli valittava joko selän jumitus matalassa ajoasennossa tai vauhdin selvä hiljeneminen selkä suorempana, joka taas ei veisi juuri eteenpäin ja murentaisi taistelutahtoa. Seurailin sivusilmällä tuulen vaikutusta tien vierustan heiniin ja jatkoin tasaista pyöritystä korkealla kadenssilla. Tiedostin sen, kuinka hyvä kokemus tulevaa suoritusta ajatellen nämä vaikeudet kaikesta huolimatta olivat. Sairasta olisi siitä silti koskaan nauttia.

Päivän maalia lähestyessä jouduin vielä soittamaan varmistuksen reitistä, kunnes huomasinkin jo tutun Prisman, josta osasin lyhyen loppumatkan. Kaveri oli tyttärineen vastassa, kun kello näytti vielä 8.00, mutta ehti vaihtua juuri pysähtymisen jälkeen 8.01 tuntiin. Tykkään olla täsmällinen ja mieluiten ajoissa, mutta tällä kertaa "myöhästyminen" oli todella tyydyttävä. Olin siis arvioinut ajavani matkan noin kahdeksaan tuntiin ja nyt pohjilla oli aika paljon jo muutakin rasitusta. Matkaa kertyi 225,06 km, joka teki keskinopeudeksi taukoineen 28,1 km/h, jona se pysyi viimeiset 40+ kilometriä.

Garmin näytti kulutukseksi karvaa vaille 4000 kcal, mutta Suunnon ja Polarin kokemusten jälkeen luulen sen laskevan vain perusaineenvaihdunnan päälle tulevan kulutuksen tms. Mittari siis laski kulutuksekseni 500 kcal/h, mutta keskisykkeen ollessa 152, todellinen kulutukseni oli kokemusteni mukaan todennäköisemmin noin 700 kcal/h (yht. n. 5600 kcal). Nousumetrejä kertyi 1500, joten jokunen mäki tuli kiivettyä. Matkalle varatuista energioista jäi 100g geeliä nauttimatta.

Vasta perille päästyäni tuli taivaalta taas pari pisaraa vettä, joten keli parani tuulta lukuun ottamatta loppua kohti. Kaveri oli laittanut ruuan valmiiksi ja vaimo toi kylmäpakkaukset, joita pidin oikeassa polvessa. Parit Ibumaxit vedin vielä illan aikana. Eilen lepäilin polvea hoidellen. Takaisin kotiin ajellessa olo oli välillä epätodellinen, kun katselin tienlaitaa, jota olin edellisenä päivänä jyystänyt. Pyöräily on hyvä tapa pienentää maata. Jos jonnekin on joskus polkaissut, ei autossa sinne istuminen voi kovin rankkaa olla. Tuntui myös hyvältä ajatella, millaisista lähtökohdista matkaan lähdin ja millaiseen tulokseen lopulta pääsin. Taas tein ennätyksen, jota on hyvä vähän tuulettaa: en ollut eläissäni pyöräillyt näin aikaisessa vaiheessa näin pitkää matkaa. Ja keskinopeus oli jalkojen etukäteisväsytyksestä huolimatta näin pitkällä matkalla parastani koskaan. 160:llä ja 225 km:llä on eroa; jälkimmäisen lasken jo ultramatkaksi, jota ei ole koskaan helppo tehdä yksin.

Päivän matkakumppani

Tällä viikolla tulee lyhyempää pyöräilyä ja panostan jalkoja säästellen enemmän melontaan, jossa pitää saada muutenkin treenitunteja. Yksi pitkä juoksu tulee loppuviikolla, mutta muuten jalkoja eniten rasittavat treenit ovat lyhyitä. Ensi viikolle sitten suunnitellaan viimeiset pitkät pyöräily, melonta ja juoksu. Tavoitteena kaikkiaan 20 treenituntia, jonka jälkeen on kolmisen viikkoa aikaa ensin palautua ja sitten latautua elämäni kovimpaan suoritukseen.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Tiedotamme keräyksen tilanteen lähiaikoina. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen on aikaa viitisen viikkoa. 400:n Haasteen logo suattaapi valamistuakki. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kuntoilijan luottokamat osa 3

Päivällä oli hieno ilma, joten melominen oli taas nautiskelua. Lähdin Nuuksion Pitkäjärvelle tekemään pitkää treeniä, enkä vielä lähtiessä ollut ihan varma, meloisinko pisimmän matkani koskaan. Etelä/lounaistuulta oli muutama metri ja järvellä on suojaisiakin paikkoja. Meloin järven päästä päähän kahteen kertaan kääntyen jälkimmäisellä kierroksella aikaisemmin, jotta sain kolme tuntia treeniä ja ehdin hakemaan pojat hoidosta. Matkaa kertyi 8,2 km/h keskarilla 24 km, joka on siis kilometrin enemmän kuin Hirsjärvellä muutama viikko sitten. Tuolloin selkä oikutteli jälkeenpäin, mutta nyt keho on tottunut ja osaltaan siihen on auttanut istuintyyny, jossa on geelipehmuste. Tonni meni kaloreita ja nyt tankkaillaan kevyesti hieronnan päälle. Aamulla startti joskus kahdeksan jälken kohti Poria. Voi olla, että polvet kipuilevat matkalla, joten täytyy varata kylmää mukaan. Tulee olemaan pisin pyöräilyni pariin vuoteen.

Kuntoilijan luottokamat osa 3

Listasin kuntoiluun liittyviä välineitä ja asioita, jotka olen vuosien aikana havainnut hyviksi, hyödyllisiksi ja osan jopa välttämättömiksi. Lista on satunnaisjärjestyksessä. Listan kaksi aiempaa osaa julkaisin pari viikkoa sitten.

Rehband-polvilämmittimet. Voimailijoiden ja yleisurheilijoiden suosima laatumerkki. Mahdollistavat kyykkäämiseni, lämmittävät ja tukevat niveliä. Omassa käytössä paksummasta neopreenista tehdyt. Olleet käytössä vuodesta 2003, eikä juuri merkkejä kulumisesta.

Vetoremmit. Mahdollistava raskaammat vetoliikkeet voimaharjoittelussa ilman käsivarsien liiallista aktivoitumista. Ts. selkäliikkeet tehtävissä helpommin selällä hauiksen sijaan. Käytän nykyään satunnaisesti ja vain raskaimmissa vetoliikkeissä.

Kompressiolahkeet ja sukat. Olen näistäkin kirjoittanut aiemmin. Pitkillä matkoilla kokenut hyödyllisiksi. Tukevat pohkeita ja vähentävät väsymistä. Kompressiosukkia, ns. palautumissukkia, käytän rankempien suoritusten päälle pitämään turvotusta poissa.

Kona Jake The Snake 2008

Cyclocrossari. Ymmärrettävistä syistä suosio on viime vuosina kasvanut. Pyörä, jossa on monta pyörää samassa ja jolla voi ajaa helposti kaikilla päällysteillä, poluillakin. Ajoin vaikeuksitta multisport-kisan kuntosarjan läpi ja kuulin, että kisasarjassa joku oli tullut cyclolla laskettelurinteen alas. Ehkei paras DH-kone, mutta taipuu moneen. Joihinkin cyclocrossareihin saa kiinteät laukkutelineet ja lokarit, jolloin ne sopivat hyvin retkikäyttöön. Osassa on mukana levyjarrut ja osa on maantiemäisempiä. Olen tehnyt omastani vielä monipuolisemman ja kätevämmän käyttää hankkimalla toisetkin kiekot. Toisissa kiekoissa pidän pistosuojattuja arkirenkaita ja toisissa 23mm maantiesliksejä. Moni karsastaa käyriä sarvia, mutta ranteita ja ilmanvastusta ajatellen se on monipuolisin ja käytännöllisin ohjaustanko. Suuremmilla nopeuksilla pyöräillessä suurin osa energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen, joten matalampi ajoasento on perusteltu ja mukavampi esim. yli 25 km/h vauhdeissa. Käyräsarvilla on mukava ajella rennosti yläotteelta kädet lepuuttajilla ja muitakin otevaihtoehtoja on monia. Cyclon lisäjarrukahvat ovat kätevät nopeisiin jarrutuksiin niin asutussa ympäristössä kuin poluillakin. Hybridejä on vuosia myyty monipuoliseen ajoon, mutta aika harva koskaan ajaa niin metsässä, että etujousto olisi perusteltu hankinta. Halpa joustokeppi päinvastoin on raskas mäkiä kiivetessä, varsinkin, jos sitä ei saa lukittua. Hybridit hiiteen, cyclocross on The Yleispyörä!

Sheikkeri. Luottokaveri jo vuosia. Palautumisjuoman sekoittamiseen ja säilytykseen valmistettu muovinen pullo. Kuljettaa mukanaan pelkät jauhot, valmiin palkkarin tai esim. evääksi tehdyn rahkajuoman. Kierrekorkillinen versio aiheuttaa ravistettaessa vähemmän yllätyksiä.

Pyöräilykengänsuojat. Pitävät huonoilla keleillä kylmän poissa. Tuulenpitävät, jotkin mallit vedenpitäviä. Saa eri paksuisia ja esim. talvikäyttöön omansa. Lukkokenkäillessä suuri mukavuustekijä. Näiden avulla kaikki säät ovat pyöräilysäitä.

Matkapyöränpumppu mittarilla. Aina mukana pidemmissä reissuissa ja on pelastanut parit kerrat rengasrikon yllätettyä. Sormituntumalla on mahdotonta tietää tarkkaa painetta ja mieluiten pidän ne lähellä suosituksia. Olen omallani kerran pumpannut 7,5 bariin, johon saa jo tehdä töitä. Hyvän matkapumpun saa parilla kympillä ja se käy kaikkiin venttiileihin. Kätevä myös lastenpyöriin, koska mahtuu jalkapumppua paremmin pinnojen väliin.

Urheiluhieronta. Jos on listalle päässyt venyttely, niin täytyy hierontakin huomioida. Olennainen osa palautumista ja lihashuoltoani. Venyttelyllä ei pääse pahimpiin jumeihin ja itsehieronnalla esim. selkä on ongelmallinen alue. Urheiluhieronnan ei tarvitse aina olla kipurajoilla paikkojen avaamista, vaan välillä voi ottaa rennompaa hierontaa esim. valmistauduttaessa kovempaan suoritukseen.

Kylmähoito. Ensimmäisiä apukeinoja ärtyneisiin ja kipuileviin niveliin, 10-15 minuuttia kerrallaan. Kylmän edut ovat selvät. http://www.hoitonetti.fi/hoidot/kylm%C3%A4hoidot/ Kylmägeelipakkausta on vaivatonta pitää vaikka TV:tä katsellessa, kun sen voi kiristää vyöllä esim. ärtyneen polven ympärille. Kaksi pakkausta riittää jatkuvaan käyttöön, jolloin toinen ehtii hyvin jäähtyä seuraavaan hoitokertaan. Kylmähoitopuikon voi tehdä jäädyttämällä pahvisen kertakäyttömukin, jonka pohja leikataan irti ja kylmää annostellaan hieromalla puikon päätä kipukohtiin. Paljaalle iholle tehtynä on oltava varovainen paleltumisvaaran vuoksi.

Pyöränhuoltoteline. Helpottaa pyörän pesua ja huoltoa, kun ne voi tehdä seisten. Samoin vaihteiden säädöt jne. saa tehtyä pyörä oikein päin. Ei välttämätön, mutta helpottaa pakollisia askareita.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Viime viikolla varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Selvitämme keräyksemme tilannetta ja tiedotan siitä lähiaikoina. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen on aikaa kuutisen viikkoa. 400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.