Jälkipyykkiä

Alkuun pahoitteluni blogia seuranneille sen pitkästä päivitystauosta. Työviikko oli täysi ja ajattelin pitää illat vapaana niin treenistä kuin koneella istuskelusta ja nauttia enemmän sohvasta ja perheestä. Ehkä ihan hyväkin ottaa suorituksen päälle rennosti ja hengähtää vähäsen. Palautuminen on jatkunut hienosti ja olo on paljon ennakoimaani parempi. Suorituksen jälkeiset päivät menivät melko lyhyillä yöunilla lievän liikuttuneessa tilassa suorituksen jälkiväristyksistä nauttien. Suoritus oli urheilua puhtaimmillaan: kamppailua omia rajoja vastaan hyvässä hengessä – kilpailu, jossa ei ollut häviäjiä.

Takaisin pajalla

Torstaina töistä pyöräillessäni mieleen tuli tämänpäiväinen HCM ja väläyttelin puolileikilläni käyväni vielä juoksemassa sen. Annetaan kehon ja päänkin nyt kuitenkin rauhassa palautua. Täyden matkan triathlonin palautumisajaksi muistelen arvioidun 4-7 viikkoa, joten nyt otetaan ihan rauhassa vähän aikaa. Olen tällä viikolla käynyt sen kerran pyörällä töissä ja kaksi kertaa salilla. Salitreenit ovat olleet pikaisia puolen tunnin pumppailuja, joissa olen hermotusta palautellen tehnyt pari selvästi vajaata terävää sarjaa kutakin liikettä. Ensi viikolla saatan käydä hiekalla ensimmäisellä juoksulenkillä tunnustelemassa jalkoja. Jalkaterissä kehräsluun tienoilla on ollut pientä jomotusta ja penikoissa välillä vihlonut. Lonkankoukistajat ovat myös kiristelleet, mutta esim. polvet ovat tuntuneet hyviltä.

Olen pariin kertaan yrittänyt purkaa suoritusta Garminilta verkkoon ja ohjelma onkin ladannut tietoja, mutta mitään ei ole siirtynyt. Jatkan ongelman selvitystä. Seuraavassa postauksessa hahmottelen joka tapauksessa projektin numeroina.

Kävimme perheellä iltapäivällä Otaniemessä kannustamassa tuttuja ja tuntemattomia Helsinki City Maratoonareita. Alkumatkan märkä keli vaihtui varsin mukavaksi loppua kohti. Pojat heiluttivat vuorotellen Suomen lippua ja nauttivat eväistä. Mukavaa oli.

Kiitokset

Edellisessä postauksessa kävin läpi 400:n Haasteen suoritusta ja sivusin vähemmän projektin muita osia. Nyt on sitten sen muun aika. Aloitetaan kiitoksilla. Suurin kiitos perheelle ja eniten vaimolleni, jota ilman perhe-työ-treeni-paletin pyörittäminen olisi ollut mahdotonta. Ensi vuonna nuorimmainen konttailee, kun on vaimon vuoro päästä huipentamaan omaa projektiaan, joka taitaa päättyä Tahkolle. Hierojani on ollut myös hienosti mukana projektissa; sovittanut hieronta-ajan tarvittaessa ja ollut hyvällä panoksellaan mukana myös keräyksessä. Kiitos, Mikko! Suorituksenaikaista huoltojoukkoa kiittelin ja kiitän edelleen. Olo oli kuin oikealla urheilijalla, kun sain keskittyä vain omaan tekemiseen ja saatoin luottaa siihen, että ravintoa on aika mukana riittävästi, tunapasta vaihdossa lämmintä, kylmä kokis odottamassa Kisakalliossa, että sain osaavaa lihashuoltoa tauoilla ja juomapullossa oli aina tarvitsemaani Gutzya. Erityiskiitos projektia mukanani työstäneelle Panulle, jonka panos keräyksen sujumiselle on ollut ratkaiseva. Paljon apuja eri muodoissa on tullut muiltakin, joille iso kiitos panoksestanne ja auttamishalustanne.

Kohti uusia haasteita

Perheen seuraava pulkka?

Haluan kiittää Welhonpesää, joka mahdollisti merkittävällä tuellaan syvemmän tutustumiseni uuteen lajiin ja riittävän melontaharjoittelun haasteen muiden lajien ohella. Vaihtoehtona melontaseuraan liittyminen ja pitkät ajomatkat työ- ja treenipäivien päälle merenrantaan melomaan olisivat syöneet paljon aikaa, miestä ja perhettä. Nyt kipaisin kajakin naapurista ja suuntasin lähimmille järville melaa heiluttamaan. Tunnin treeniin meni siten matkoineen vain pari tuntia, eivätkä illat päässeet venymään liikaa. Omat taloudelliset valmiudet melonnan aloittamiseen kaikkine hankintoineen olivat alkuvuodesta kehnot, joten tuki tuli todella tarpeeseen. Vein eilen hyvin palvelleen kajakin takaisin ja lunastin käytössäni olleet varusteet tulevia retkiä odottelemaan. Katselimme jo alustavasti Star Duo-kaksikkoa, joka katolla varmaankin syyskuussa koemelonnan jälkeen kotiin ajelemme. Kyseisellä kajakilla onnistuu niin retket vaimon kanssa kuin poikien ulkoiluttaminen lähijärvillä. Odotan jo kovasti!

Gutzy tarjosi kokemusteni perusteella parhaat urheiluravinteet harjoitteluun ja itse suoritukseen. Iso kiitos Polar Pharmalle! Juoma oli entuudestaan tuttu ja toimivaksi todettu, geelit ultramatkoillekin sopivia ilman imelää makua ja energiapatukat maistuvassa ja nopeasti imeytyvässä muodossa. Energiapatukoiden makuvaihtoehdoista pidin minttusuklaasta mansikkaa enemmän. Tankkausjuomajauhe oli uusi positiivinen tuttavuus, joka mahdollisti kätevästi riittävän hiilihydraattitankkauksen kiinteän ravinnon ohella ilman ähkyilyä. Aion käyttää ehdottomasti jatkossakin isompiin suorituksiin valmistautuessani.

Kisakallio tarjosi laadukkaan testauspalvelunsa ensikertalaiselle. Sain maaliskuun testissä hyvää tilannetietoa tuolloin jo kelpo kunnostani, jonka kehittymisestä sain rohkaisevia faktoja heinäkuun lopussa testit uusittuani. Fiilis on huono mittari ja asetettujen tavoitteiden tulee aina olla mitattavia. Kisakallion urheiluopiston tarjoamia testauksia suosittelen kaikille tavoitteellisesti treenaaville. Pari testiä projektiin valmistautuessa antavat tärkeää tietoa mm. lähtötasosta ja siitä, millaisin tehoin tavoitetta ajatellen kannattaisi treenata. Aion käydä jatkossakin Kisakalliossa uusiin haasteisiin valmistautuessani.

Bike Planet huolsi keväällä vanhan cyclocrossarini luotettavaan kuntoon uusin osin. Omat taidot huollon suhteen ovat vielä perustasolla, vaikka kaikki oppaat ja välineet jo alkavatkin talosta löytyä. Oli hienoa, että vuosikymmenten kokemuksella pyöränhuoltoa pyörittävä firma lähti mukaan auttamaan. Kiitos!

Pekan GPS-seuranta toi oman tärkeän lisänsä suorituksen seurantaan. Vaikka viestintä sosiaalisessa mediassa oli aktiivista, välittyi suorituksen eteneminen seurannan avulla vielä konkreettisemmin ja aktivoi ihmisiä mukaan. Suorituksen eteneminen näkyy edelleen.

Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo ja T-paitamalli toivat oman tärkeän lisänsä niin projektin visuaaliseen ilmeeseen kuin keräykseenkin.

Keräyksestä virinneet keskustelut

Suorituksen jälkeen olen lukenut paljon positiivista palautetta. Lapsuudenkaverini kommentoi: ”Hyvää esimerkkiä, että melkein kaikki on mahdollista jos vaan on valmis tekemään asioille jotain.” Paljon tuli myös positiivista palautetta muodossa ”joku sentään tekee, eikä vain puhu!” Mitä tulee uuden lastensairaalan keräykseen, ei se isoja ponnistuksia vaadi, että kukin voi edistää tietoisuutta keräyksestä ja värvätä ystäviään ja esim. yrityksen, jossa työskentelee, mukaan keräykseen. Pienillä teoilla on merkitystä,  ja paljon saamme aikaan, kun moni on mukana.

Kajaanissa vaikuttava keräysaktiivi, toimittaja Viivi Vaarnavuo kirjoitti hienosti Uuden lastensairaalan keräyksestä Kainuun Sanomien kolumnissaan. ”Hankkeessa mukana ollessani olen huomannut, kuinka jotkut eivät vain hyväksy ajatusta, että osa rahoituksesta kerätään yksityisiltä. Mehän maksamme veroja…Voittaako periaatekysymys avunhuudon?” 

Samaa tekee itsekin mieli kysyä. Rapistuvan sairaalan todellisuus ei odottelemalla parane. Kurjistuvan huoltosuhteen Suomessa on unohdettava 1980-luvun herttainen neuvola-kodinhoitaja-Suomi ja tajuttava, että joistakin eduista on luovuttava tai sitten on käytävä entistä aktiivisemmin töihin. Ehkä molempia. Päivän Hesarissa oli osuva kirkkonummelaisen kauppatieteiden maisterin, kehitysjohtaja Pekka Rehnin mielipide Suomen tilanteesta otsikolla Jos Suomi olisi perhe, ottaisiko se velkaa? ”Jos suuressa perheessä olisi työttömiä, ottaisiko se velkaa? Ehkä nipistäisi taskurahaa jotain isompaa kotityötä vastaan ja siis täsmäelvyttäisi… Ei Suomella ja suurella perheellä ole muuta eroa kuin se, että kansakunnan tasolla on helppoa uskoa hyvinvoinnin runsaudensarveen, joka pelastaa tilanteen ilman omia toimenpiteitä.”

Tekeekin mieli kysyä kitisijöiltä, katsoisivatko nämä vain vierestä nähdessään taaperoiden kävelevän mereen jatkaen samalla itse aurinkovoiteen levittelyä ja sadattelisivat kunnan tarjoaman uimavalvojan puuttumista juuri siltä rannalta? Voiko periaatteistaan luopuminen olla muuta kuin halveksittu takinkääntö? Ehkä merkki (ajattelun) kehittymisestä, tilanteeseen sopeutumisesta ja oppimisesta? Kuinkahan moni keräystä kritisoineista on lähtenyt aktiivisiin toimiin esim. kansanedustajia kontaktoimalla, jotta uusi lastensairaala saataisiin aiotussa ajassa käyttöön verovaroin? Voi, kun joku tekisi jotain! Vai voisitko sinä olla se joku?

Keräyshaasteet

Suoritukseen valmistautumisessa treenin, perheen, työssäkäynnin ja projektin viestinnän yhteensovittamisessa oli tekemistä ja minulta jäi tahtomaani vähemmän aikaa keräykseen panostamiseen. Enemmän olisi voinut kontaktoida yrityksiä jne. 10 000 euron keräystavoite ei silti ole utopistinen ja jo alusta oli tiedossa, ettei projektin keräyksen onnistumista voisi kaikilta osin edes tarkasti mitata. Voimme seurata vain viitenumerollamme tehtyjen lahjoitusten kertymistä, joten esim. 400:n Haasteen innoittamat tekstiviestilahjoitukset näkyvät keräyksessä, mutteivät seuraamassamme summassa. Samoin projektin myötä uuden lastensairaalan keräys on varmasti saanut lisää näkyvyyttä ja tavoittanut myös uusia kohderyhmiä. Suorituspäivän aamuna saimme varmistettua merkittävän uutisen, kun L2 Paloturvallisuus tarjoutui tekemään uuden lastensairaalan paloteknisen suunnittelutyön pro bono. Tarjouskilpailut koittavat aikanaan, eikä tarjouksen arvosta ole tarkkaa tietoa, mutta eiköhän se ainakin nelinumeroinen ole.

Sosiaalinen media on parhaimmillaan edullinen ja tehokas tapa saada viestiä läpi. Se, kuinka hyvin kontaktit realisoituvat keräykseen, on toinen juttu, jota oli etukäteenkin vaikea arvioida. Suoritus poiki pari juttua nettilehtiin ja paikalliseen printtiin, mutta ainakin toistaiseksi valtakunnallisessa lehdessä ei ole juttua julkaistu. Toivottavasti auttamishaluiset ovat laittaneet juttuvinkkejä lehtiin, eikä aktiivisuus ole jäänyt pelkkään peukutteluun. Keräyssumman kartuttamisen kannalta tärkeimmät ajat ovat nyt, kun projekti on vielä lämmin. Objektiivisuuteen on mahdotonta asiassa päästä, mutta olen lukenut juttuja pienemmistäkin tempauksista ja ilmiöistä. Mistä päästäänkin mieltä vaivanneeseen aiheeseen: mikä on itsetehostusta, mikä keräyksen edistämistä? En ole eläissäni liikaa miettinyt, mitä muut tekemisistäni ajattelevat ja aika paljon hienoja juttuja olisi jäänyt arempana kokematta. Keräys kuitenkin vaatii aktiivisuutta niin kuin onnistuminen missä tahansa tekemisessä ja aika harva toivomani asia on koskaan pyytämättä syliin pudonnut. Silti on vähän ristiriitainen olo keräyksen edistämisen kanssa. Toisaalta, harva on työpaikkaansa itseään ja osaamistaan vähättelemällä saanut. Nyt, kun suoritus on saatettu luvatusti maaliin, olisi hienoa päästä samaan myös keräyspuolella. Melko tyytyväinen olen jo nykyiseen tilanteeseen, mutta olisihan se viisinumeroinen summa mahtava juttu.

Asenne – se on korjattavissa

Keväällä tempauksestani netissä kertoessani jokunen epäilijäkin ilmaisi odotetusti mielipiteensä. Eräs kertoi iloitsevansa, jos epäonnistun. Mitä tällaiset työpaikkojen ilopillerit asenteellaan saavuttavat? Onko tällainen asenne osoittautunut niin hedelmälliseksi ja elämänlaatua parantavaksi, ettei siitä ole raaskinut luopua? En lähtenyt matkaan heittääkseni heille jauhoja suuhun, mutta on mukavaa, että saatoin antaa heillekin oppitunnin siitä, mihin ihminen halutessaan pystyy. Ei ole uhoamista, jos tietää, mihin kykenee. Suomessa olet tavoitteistasi kertoessa aika nopeasti itseriittoinen mulkku, muualla menestyvä kaveri, joka tietää, mitä tekee. Suomessa on tätä aikaakin ajatellen liikaa ihmisiä, jotka pyrkivät tsemppaamisen sijaan masentamaan ja lannistamaan muita. Aiheesta löytyy netistä hyvä blogikirjoitus otsikolla Minä arvasin: ”...minä olen paskahousu, enkä uskalla yrittää. Siksi toivon, että epäonnistut. Kun niin käy, minä en ole tehnyt virhettä. Voin kertoa olleeni oikeassa.”

Ero tekijän ja masentajan välillä näkyy vaikkapa siinä, miten eräs seikkailujuoksija päätti suorituksen jälkeen onnittelunsa: ”…ja sitten eikun kohti uusia onnistumisia.”

Tulevat tempaukset

Moni on suorituksen jälkeen kysellyt seuraavasta haasteestani. En ollut ennen suoritusta miettinyt mitään suurempaa projektia, vaan keskittynyt vain 400:n Haasteen onnistuneeseen loppuunsaattamiseen. Nyt, kun kunto on hyvä ja palautuminen käynnistynyt hyvin, olen alkanut katsella syksyn viimeisiä tapahtumia. Kolin Vaarojen maraton oli myyty loppuun jo 24.6, joten se jäänee ensi vuoteen. Ensi vuotta ajatellen olisi hyvä saada kokemusta multisporttailusta ja jäljellä on syyskuussa Multisport cupin viimeinen osakilpailu X-Kaato, joka järjestetään jossain päin pääkaupunkiseutua. Etsinnässä sinne on sopivan kovakuntoinen pari, joten kaikki peruuntumiset yms. huomioidaan mieluiten kilpasarjassa. Yhteyttä voi ottaa vaikka Facebookissa. 

Tulevien vuosien tavoitteista kirjoittelen myöhemmin lisää, mutta enemmän on päässä ideoita ja maailmalla mielenkiintoisia tapahtumia kuin ehdin joka vuosi toteuttaa. Mitään 400:n Haasteen kokoluokan haastetta en ole vielä hahmotellut ja sen aikakin tulee perhe- ym. syistä vasta aikaisintaan parin vuoden päästä. Voi olla, että 400:n Haaste jää omanlaisena kokonaisuutenaan omaan luokkaansa, mutta itseni haastamista en tule koskaan lopettamaan. Ajattelen treenaamisesta niin, että hienoimmat ja kovimmat haasteet ja kokemukset ovat vielä edessä ja se paras kunto edelleen saavuttamatta.

Keräyksen tilanne

Uuden Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. 400:n Haasteen keräyssumma on tällä hetkellä jossain 3000 euron tietämillä. Päivitän tarkan tilanteen heti luvun saatuani. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta:http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paita

Teetimme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin on painettu Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella. Paitoja on vielä jonkin verran jäljellä – pääasiassa unisex-mallin S- ja M-kokoja. Ilmoitelkaa, jos kiinnostaa.

Kokotaulukko on nähtävissä fb-sivulla. Paita on mallikuvaa hieman tummemman turkoosi. Jaamme paitoja kampanjaan osallistuneille.  Toivomme paitaa kohti 20 euron lahjoitusta, joka maksetaan keräyksen tilille 400:n Haasteen viitenumerolla (ks. alla).

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia olemme saaneet, mutta lisää kaivataan, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

L2 Paloturvallisuus tarjoutuu tekemään uuden sairaalan paloteknisen suunnittelutyön Pro bono! L2 Paloturvallisuuteen pääsee tutustumaan täällä: http://www.l2.fi/

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

Suoritusta voi käydä GPS-seurannan mukana elämässä uudelleen osoitteessa:
http://www.tulospalvelu.fi/gps/2013haaste400/?v=3

400:n Haaste tiedottaa myös Facebookissa: www.facebook.com/400nhaaste

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoi @Haaste_mies.

400:n Haasteen suoritus

Suoritus starttasi maanantaina 5.8.2013 klo 16.38 ja oli 303 km:n pyöräilyn, noin 54 km:n melonnan ja 50 km:n juoksun jälkeen maalissa tiistaina 6.8 klo 19.10 tehden kokonaisajaksi 26.31 h. Suoritus videokuvattiin ja video julkaistaan myöhemmin.

Jack In The Box

Palasin illan hieronnasta hyvillä mielin. Parina viime päivänä olen tuntenut kasvanutta levollisuutta ja onnellisuutta. Pitkään suunniteltu ja valmisteltu suoritus alkaa olla käsillä. Terveystilanne on hyvä ja koko projektin palaset alkavat olla niillä kohdin, mitä päässäni viime syksynä kuvittelin. Kotona on mennyt vielä mukavammin treenimäärien laskettua. On selvää, että treeni on toisinaan mennyt lasten kanssa vietetyn ajan ohi, mutta tämä on vain väliaikaista. Olen sijoitellut treenini pitkälti muun perheen menoihin ja siksikin se on ollut pitkälti yksinäistä tekemistä, josta olen nauttinut. Lenkkikaverin kanssa aikataulujen sumpliminen olisi käynyt usein liian vaivalloiseksi, kun tärkeintä on ollut päästä tekemään suunnitellut treenit. Nuorempi  poika täytti viikonloppuna kaksi vuotta, jota juhlittiin sukulaisten ja tuttavien kanssa maittavin kakuin. Viimeisten viikkojen aikana olemme lähentyneet nuoremman kanssa, mikä lämmittää mieltä. Olen ottanut poikaa mukaan kauppareissulle yksin ja mm. sille juoksukärrylenkille ja muutenkin huomioinut entistä enemmän. Tänään hoito- ja työpäivän päätteeksi tavatessamme ja nostettuani hänet syliin, poika kaappasi päästäni kiinni kaksin käsin ja antoi mojovan pusun. Iskä oli aika otettu.

Kehonkuvasta

Projektissa on itse niin syvällä, että välillä on hyvä kuulla sivustaseuraavan havaintoja tilanteesta. Body-maailmaa seuranneena kehon koostumuksesta, muodoista jne. puhuu paljon vaivattomammin (ilman turhaa tunteilua) esim. kisanneen vaimon kuin jonkun treenaamattoman kanssa. Katselin viime viikon päätteeksi salilla nykykuntoa ilman paitaa. Paljon on saanut kuulla kommentteja, että ”miehellä ei ole enää rasvaprosenttia” ja muuta sellaista. Näen kyllä jaloissa risteilevät verisuonet ja huomaan parantuneen lihaserottuvuuden, mutta edelleen on jenkkakahvaa vyötäröllä, joka on aina pysynyt tiukassa. Näin salin peilistä edelleen kalpeaa läskiä, vaikka joku vatsalihaskin jo erottuu. Eli ei tässä missään revityn kireässä kunnossa olla, vaikka muutama turha kilo onkin karisteltu.

Kalpee läski

Tällaisen sivullisen huomion sain eilen lauantaiselta lenkkikaverilta, jonka kommentti nosti suupieliä ja lämmitti mieltä: ”Haaste-miehen D-Day lähenee, nyt tarkkana. Mies on hirveässä kunnossa. Ulkoisesti muistuttaa ajokoiraa, posket lommolla ja silmissä outo katse. Levollinen ja määrätietoinen. Luvassa on hurja suoritus!"

Some-boostausta Titmeisterin tyyliin

Tänään blogi sai keskimääräisen viikkolukijamäärän muutamassa tunnissa, kun Arman Alizad eli @Titmeister linkitti projektin sekä Twitterissä että Facebook-sivullaan. Miehellä on yli 20 000 seuraajaa pelkästään Twitterissä, joten viestit tavoittivat paljon uusia potentiaalisia lahjoittajia. Iso kiitos miehelle asian edistämisestä! 

GPS-seuranta

Vain hetkeä ennen Titmeisterin tarjoamaa tulitukea somessa varmistui suorituksen GPS-seuranta puhelimessa. Suunnittelin sitä viime syksynä, kun hahmottelin projektia. Lähetin painaa noin 130 grammaa ja tulee esim. juomarepussa mukavasti mukana. Laite käyttää GSM-verkkoa ja palvelu sijaitsee gpsseuranta.net-sivustolla. Java-pohjaisella ohjelmalla pääsee sitten seuraamaan suorituksen aikana, missä mies eli täplä kartalla etenee. Lähetys on lähes live, koska viivettä on vaivaisen minuutin verran. Paikannuspalvelu tuo mukavasti lisää projektin huipennukseen. Palvelun tarjoaa sama firma, joka on tuottanut seurannat mm. suunnistuksen arvokisoihin ja erilaisiin seikkailukisoihin, Tmi Pekan GPS-seuranta. Pekka lupasi lähettää kaksi lähetintä Matkahuollolla, jotta akut riittävät koko suorituksen ajaksi. Tuli mieleen, mistä tätä projektia on lähdetty työstämään ja missä vaiheessa jo ollaan. Taas yksi palanen kasassa, kyllä tuntuu hyvältä!

Päivän perspektiivi

Päivän Iltasanomissa oli uutispäällikön kolumni, jota hän oli aloitellut pyöräilijöitä kritisoiden viime kesänä ja jättänyt sitten paremman aiheen vuoksi ”laatikkoon” odottelemaan. Täksi kesäksi mies oli hankkinut käyräsarvisen pyörän ja vielä ne ennakkoluulojen riivaamat trikoohousut, jotka olivatkin mukavat jalassa. Samoin oli pyöräilyn myötä oma asenne pyöräilijöitä kohtaan muuttunut, kun oli nähnyt, millaista on pyöräilijänä tuolla muun liikenteen seassa nykyisellä lainsäädännöllä ja liikennejärjestelmässä. Ymmärrys kasvoi jälleen, kun asetuttiin toisen asemaan. Monipuolinen liikkuminen parantaa parhaiten liikenneturvallisuutta, kun pyöräilevänä autoilijana pää alkaa kääntyä risteysalueella huomioidakseen myös kevyenliikenteen. Suosittelen!

 

Vara-akku setteineen

Suoritusta odotellessa

Tapaamme loppuviikosta huoltoporukan kanssa. Tuolloin on säiden suhteenkin tarkempaa näkemystä ja voimme katsella toiminnan mm. vaihtopaikoilla. Hain eilen Garminiin ulkoisen virtalähteen, jolla voin ladata rannetietokonetta melonnan aikana ja saan koko suorituksen datan talteen. Hain kauppareissulla apteekista myös juomajauheen, jolla täydennän hivenaineita suorituksen vaihtopaikoilla. Tänään Forecan ennuste lupaili ensi keskiviikolle +22 päivällä ja +14 yöllä ja noin 5 m/s lounaistuulta. Jos noin navakasti tuulee, lounaasta siitä olisi vähiten haittaa aallokkoa ajatellen.

Huoltotauon varmuusväline

Olo on alkanut olla levottoman sijaan rauhallisen malttamaton. Työmatkapyöräilyjen päälle nautin tänään kupin kahvia ja banaanin ja lähdin puoleksi tunniksi kiertämään rauhallisesti juosten läheistä lampea. Tasainen hiekkatie on hyvä alusta näille viimeisille juoksuille ennen suoritusta. Vauhtia oli hillittävä, kun mittari näytti liian nopeaa etenemistä. Nälän on nyt annettava kasvaa ja energiatasojen kohota kohti suoritusta. Luulenpa, että alkuviikosta alan olla jo kuin häkkiin suljettu elukka, joka kuopii malttamattomana maata. Ja kun suorituksen aika koittaa, pomppaan kuin se kuuluisa nukke laatikosta – vieteri mukanaan.

 Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. 400:n Haasteen keräystavoitteeseen on vielä matkaa. Selvitän ja ilmoitan keräystilanteen lähipäivinä. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paitatilaus

Teetämme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin painetaan Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella.

Kokotaulukko on nähtävissä fb-sivulla. Paidasta tulee kuvaa hieman tummemman turkoosi. Oman kokonsa voi ilmoittaa sähköpostilla tai viestillä Fb:ssa. Jaamme paitoja kampanjaan osallistuneille.  Toivomme paitaa kohti 20 euron lahjoitusta, joka maksetaan keräyksen tilille 400:n Haasteen viitenumerolla (ks. alla).

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia olemme saaneet, mutta lisää kaivataan, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: facebook.com/400nhaaste

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen on aikaa enää viikon verran. Lyhyt treenivideo valmistunee ennen suoritusta.

400:n Haasteen yhteistyökumppanit

300

Viimeistelin juuri 30. projektiviikon rennolla tunnin juoksulenkillä. Päivän kuumuus oli jo laantunut ja hihattomassa ja shortseissa oli sopivan lämmintä lönkötellä. Treeniä kertyi viikolla 30 kaikkiaan 9.15 h ja suunnitelma toteutui kaikissa muissa paitsi melonnassa, jossa kerrat jäivät yhteen lyhyeen. Juoksin 2,5 h, pyöräilin 4,5 h ja salitreeniä kertyi kahdella kerralla yhteensä 1,5 h. Viikon pitkän juoksun tein tiistaina, jolloin kävin nuoremman pojan kanssa juoksukärrylenkillä kiertämässä läheisen Pitkäjärven. Paluumatkalla fiilistelin tulevan juoksureitin viimeisiä kilometrejä. Matkaa kertyi 16,4 km ja aikaa meni 1.35 tuntia. Viikolla en käynyt hieronnassa, mutta tulevalla viikolla sellainen on taas ohjelmassa.

Lapsuudenkaveri lenkkiseurana

Ehdotin Facebookissa joskus toukokuussa, että lähtisin jonkun halukkaan kanssa lenkille juosten tai pyöräillen ja voisimme katsella samalla perusasioita kuntoon. Nyt alkoi olla viimeiset viikot lupauksen lunastamiseen, joten otin yhteyttä pyörälenkkiä ehdottaneeseen vanhaan tuttuun. Asuimme naapureina muinoin ja pari vuotta sitten löysin miehen fb:sta yhteisten urheilevien tuttavien kautta. Ohjelmassa oli nyt siis rento pitkä pyörälenkki. Päädyimme Tuusulanjärven kiertoon, koska se on jäänyt itseltäni näkemättä. Reitti on myös suosittu juoksijoiden keskuudessa. Tapasimme Tuusulanväylän varrella. Hiukka outoa oli tavata lähes 27 vuoden tauon jälkeen. Ei me vanhoja olla – tai ainakin hyvin säilyneitä. 27 vuotta on riittänyt monen rock-legendan koko elämään, mutta samassa ajassa pienemmällä päihteiden käytöllä tavallisesta koululaisesta voi tulla hyvinvoiva, elämäänsä tyytyväinen isä.

Sää oli mitä parhain, ei tuullut paljoa, aurinko paistoi ja hihattomassa tarkeni. Tapaamispaikalle jouduin kiirehtimään, mutta muu lenkki oli rennolla ja tarkoituksenmukaisella alle 140:n sykkeellä. Kaveri on juossut useita maratoneja ja käynyt osallistumassa niihin ympäri Eurooppaa. Juttua olisi riittänyt vaikka kuinka, mutta sitähän voi jatkaa ensi kerralla. Lenkin päätteeksi projektissa tuli 300 tuntia treeniä täyteen. Treeniviikot ovat olleet lyhimmillään 4.15 tuntia ja pisin oli viimeinen määräviikko 20.10 h. Treenipäiväkirjakin alkaa vedellä viimeisiä sivujaan, joten saan juuri mahdutettua koko projektin samaan vihkoon. Matkaa kotoa kotiin kertyi 76 km ja aikaa meni 2.59 h. Ehdin sopivasti kotiin järjestelemään pojan synttäreitä.

Projektiviikon 31 odotukset

Ensi viikolla otan vielä vähän rennommin ja pidän treenit lyhempinä. Melontakertoja on tarkoitus lisätä, jotta tuntuma säilyy ja voin lähteä rutiiniin luottaen matkaan. Viikolla on käytettävä muu aika projektin muihin valmisteluihin: keräystä edistäviä toimenpiteitä ja kännykkään haen autolaturin. Garminin rannetietokoneelle hankin ulkoisen virtalähteen, jolla lataamisen voi hoitaa vaikka melonnan aikana, jotta saan kojeen takaisin ranteeseen juoksuosuudelle ja koko suorituksen tallennettua. Garmin lupaa Garmin Forerunner 910XT:n omalle akulle enimmillään 20 tunnin keston. Myös muuta säätöä on projektin suhteen tiedossa: mm. säätiedotuksia on alettava seurata ja huoltojoukkojen kanssa pidettävä tärkeä tapaaminen. Käymme suorituksen etenemisen ja tehtävät läpi, jotta kaikki tarvittava on autoissa mukana, kaikki tietävät tehtävät ja homma toimii parhaalla tavalla.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Kesäkuun alussa varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. 400:n Haasteen keräystavoitteeseen on vielä matkaa. Selvitän ja ilmoitan keräystilanteen lähipäivinä. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

400:n Haasteen T-paitatilaus

Teetämme laadukkaita 100 % puuvillasta valmistettuja Fruit of the Loomin T-paitoja, joihin painetaan Designtoimisto MOBB Helsingin suunnittelema logo silkkipainatuksella.

Kokotaulukko on nähtävissä fb-sivulla. Paidasta tulee kuvaa hieman tummemman turkoosi. Oman kokonsa voi ilmoittaa sähköpostilla tai viestillä Fb:ssa. Jaamme paitoja kampanjaan osallistuneille.  Toivomme paitaa kohti 20 euron lahjoitusta, joka maksetaan keräyksen tilille 400:n Haasteen viitenumerolla (ks. alla).

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia olemme saaneet, mutta lisää kaivataan, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: facebook.com/400nhaaste

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

Suoritukseen aletaan katsella sopivaa päivää viikolla 32. Lyhyt treenivideo valmistunee viikossa.

400:n Haasteen yhteistyökumppanit

Kuntoilijan luottokamat

Viime viikosta jäi todella hyvät fiilikset. Treenit onnistuivat suunnitellusti ja vielä hienossa säässä. Viikon hyvää fiilistä siivitti viime tiistaina vaimon tuntemat tulokkaamme ensipotkut. Alle viisi kuukautta ja olemme viisihenkinen perhe.

Juoksin eilen suunnitellusti viikon pitkän lenkin. Idean tiistaille sijoitettuun pitkään lenkkiin otin Gale Bernhardtin Training Plans for Multisport Athletes-kirjasta. On hyvin perusteltua juosta pitkä lenkki jo tiistaina, koska maanantaina on ollut voimaharjoittelu ja lauantaina pitkä pyörälenkki ja viikonlopulla muutakin rasitusta. Jalkojen kuormitus pysyy tasaisena, mikä vähentää vammoille altistumista. Polveni olivat kyllä vielä vähän kipuilevat, mutta alkukilometreillä luotin vain siihen, että kun rauhallisesti aloitan, kroppa tottuu matkan myötä menoon, kuten aina ennenkin. Seurailin kilometrivauhtia, joka pysyi 5.25 ja 5.48 välissä. Ilma oli mitä parhain, kun päivän kuumuus oli jo ohitettu ja pieni tuulen vire vilvoitti. Juoksin Lähderannan ja Lippajärven ohi ja Pihlajarinteen läpi Kehä III:n varteen, josta jatkoin tulevan suorituksen reittiä kotia kohti. Kylmät väreet levisivät, kun laskeskelin, että alle kymmenen viikon päästä samalla kohdalla takanani on jo maraton ja olen jo toista vuorokautta liikkeellä. Mukaani olin ottanut litran pullollisen Gutzya juomavyöhön, joka riitti juuri sopivasti. Vauhti tuntui mukavalta ja havahduin huomaamaan, että 16. kilometri kulki nopeiten. Alkoi vanhan kone lämmetä. Pienen lisälenkin jälkeen kotipihaan jo kangistellen tullessa täyttyi 20,2 km aikaan 1.52. Keskisyke oli tavoitteen mukainen maltillinen 146, joten voinen katsoa olevani kunnossa elokuuta ajatellen. Treenin jälkeen oli mukava todeta, että ilman hälyttäviä kehon merkkejä olin suorittanut projektin pisimmän pyöräilyn, melonnan ja juoksun neljän päivän aikana. Pidin jäätä polvissa illalla ja otin Ibumaxin, jota olen tänäänkin syönyt muutaman kappaleen päivän mittaan. Ja nyt siihen listaan.

Päätin listata kuntoiluun liittyviä välineitä ja asioita, jotka olen vuosien aikana havainnut hyviksi, hyödyllisiksi ja osan jopa välttämättömiksi. Lista on satunnaisjärjestyksessä. Listan toisen osan julkaisen myöhemmin.

Buff. Hengittävää materiaalia, joka taipuu moneen käyttöön kaulurista päähineeksi lämpimistä koleisiin keleihin. Ehkäisee helteellä hien valumista silmille ja lujittaa pyöräilykypärän päähän. Olen kuullut, että Buff olisi jollakin toiminut retkellä jopa suodatinpussin korvikkeena.

Salomon Raid Revo 20 -juoksu-/seikkailureppu. Taistelutoverini kaikissa merkittävissä suorituksissani. Juomasäiliön saa selkätaskuun, omassa käytössä ollut vuosia 3-litrainen säiliö, joka riittää hyvin esim. 100 km pyöräilyyn. Sivutaskussa pysyy juostessa hyvin juomapullo, joten kapasiteetti riittää pidempiin multisport-suorituksiin ja vaikka ultrajuoksuun. Pyöräillessä lisäneste menee tietenkin pullotelineeseen. Reppu hylkii jonkin verran vettäkin ja vetoketjut ovat kestäneet hienosti kaikki täyteen pakkaamiset. Lantiovyössä molemmilla sivuilla on vetoketjulliset taskut, joihin olen sijoittanut urheilugeelejä, kännykän, välipalakeksejä ja energia- ja proteiinipatukoita. Banaani menee vaikka sivutaskuun. Vyötä, olkahihnoja ja rintaremmiä säätämällä repun saa lajista ja mukana kulkevan tavaran määrästä riippumatta asennettua sopivaan asentoon ja siten, ettei se heilu häiritsevästi.

Camelbakin juomasäiliö. Juomalaitteen suuosan lukitus ja muotoilu ovat omaa luokkaansa. Aiempi kokemus edullisemmasta hyvästä merkistä, mutta Camelbak on joka euron arvoinen. Pitkissä suorituksissa nesteytys on avainasemassa, joten laatuun kannattaa panostaa. Kaksi litran juomapulloa rungossa riittää hyvin lyhemmille lenkeille, mutta niillä ei ajeta yli 100 km kuntoajoa. Koulukuntaeroja löytyy maantie- ja maastopyöräilijöiden välillä ja juomareppu kuuluu kuulemma vain jälkimmäisten käyttöön. Omasta puolestani pelkkiin pulloihin nojaava puritaani kramppailkoon rauhassa.

Dexalin juomavyö. Lyhyemmille juoksulenkeille, joilla kuitenkin on hyvä olla juomaa mukana(~12-20 km). Tukevaan lämpöeristettyyn pullokoteloon mahtuu litrankin juomapullo ja vetoketjulliseen taskuun menee vaikka geeli ja avaimet. Pieni tarrallinen tasku on esim. kännykkää varten. Juomavyön hihna on tarpeeksi leveä jakaen painoa lantiolle.

Pyöritystekniikka

Lukkopolkimet ja pyöräilykengät. Nostaa pyöräilyn tasolle, jolla liikkumisesta tulee tehokkaampaa ja nautittavampaa, kun koko raaja on käytössä. Polkemisesta tule pyöritystä. Joidenkin tutkimusten mukaan lukot lisäävät pyöritystehoa jopa 30 %, mikä ei ole ihan vähän. Lukkokenkien käyttöä karsastetaan liikaa, vaikka niihin tottuu nopeasti. Klossien kireyttä voi säätää, joten kenkä irtoaa polkimesta pienelläkin kantapään liikkeellä.

Palautumisjuoma. Käynnistää palautumisen vaivattomasti ja on helppo ottaa mukaan kaikkialle. Veden nauttiminen treenin jälkeen ja kiinteä ruoka 30-60 min päästä palkkarista maksimoi palautumiseni, voin paremmin ja olen valmiimpi seuraaviin treeneihin.

 

Garmin Forerunner 910 XT

Sykemittari/rannetietokone. Harjoittelun tulee tapahtua eri tehoilla, jotta kunto voi kehittyä. Tuoreessa Tour De Helsingin esitteessä ammattilaispyöräilijä Kimmo Kananen sanoi osuvasti, että moni pyöräilijä tekee vk-lenkkinsä nopeudella 30 km/h, eikä vauhti tipu siitä myöskään pk-lenkeillä. Aivan liian usein näkee jo aloittelevan juoksijan ilmeistä ja kehonkielestä menevän aivan liian kovaa, mikä altistaa rasitusvammoille ja harrastuksen nopealle lopulle. Kestävyysharjoittelussa valtaosan harjoittelusta pitäisi tapahtua ns. mukavuusalueella eli esim. juttelemaan kyeten. Omiin tuntemuksiinsa voi vasta harjaantuneempi kuntoilija/urheilija luottaa. Moni jaksaisi esim. maratonilla jakaa vauhtinsa paremmin sykemittarin avulla. Osaan jo arvioida melko tarkasti kulloisenkin sykkeeni, mutta rannetietokone mittaa myös treenin kokonaisrasituksen tasoa, nousumetrejä, matkaa, vauhtia jne. Se tarjoaa mitattavia faktoja ja reaaliaikaista tietoa. Suoritukset ovat keskenään vertailtavissa ja faktat kertovat lahjomatonta kieltään kehittymisestä. Hintaansa(70-400€) nähdenkin sykemittarin/rannetietokoneen tarjoamat hyödyt ovat panostuksen arvoiset kaiken tasoisille kuntoilijoille. Sykemittari voi toimia myös motivaation lähteenä.

Venyttely. Valmistaa kehoa tulevaan harjoitukseen, treenin jälkeen edistää palautumista ja lisää liikkuvuutta. Suosittelen aloittamaan jo ennen loukkaantumisia. Omat penikkaongelmat ovat jääneet, kun jaksoin aloittaa juoksulenkkiä edeltävät lyhyet pohkeiden venytykset. Olen kokenut venyttelyn myös edistävän palautumista, vaikka on uutisoitu tutkimuksista, joiden mukaan venyttely ei vähennä harjoittelusta aiheutunutta lihaskipua. En venyttelekään lihaskipua vähentääkseni, vaan rasituksesta supistuneen lihaksen venyttämiseksi takaisin lepopituuteen normaalitilaan ja valmiimmaksi seuraavaan treeniin. Kireät lihakset voivat myös vetää niveliä ja esim. selkärankaa huonoon asentoon. 

Chariot Carriersin Cougar 2 -urheilukärry. Kärry maksaa uutena eri setteineen yli tonnin, mutta jos hintaa vertaa esim. keskimääräisen lapsiperheen auton arvoon, tonnilla ei oli kovin suurta vaikutusta auton ominaisuuksiin. Jälleenmyyntiarvoltaan hyvään kärryyn sijoitettu raha helpottaa perheen arkiliikkumista, ja mikä nautittavinta, mahdollistaa perheen ja urheilun yhdistämisen parhaalla tavalla. Kärryyn mahtuu kahden lapsen lisäksi esim. kauppakassillinen tavaraa ja säädettävän jousituksen ansiosta pienet kanttikivet ja teiden epätasaisuudet eivät juuri tärähtele matkustajien selkärangoissa. Kärryä voi vetää pyörällä, työntää juosten tai käydä vaikka kaupassa vaihtaen pienemmät kääntyvät renkaat alle. Kärryyn saa myös vetoaisan patikointia ja sukset hiihtoa varten. Lapselle, joka ei vielä istu, voi asentaa tukevan riippukeinun. Lapset ovat tukevasti kiinni vöissä, nauttivat tasaisesta kyydistä ja yleensä nukahtavat lenkin aikana. Lapset, mikä ihana tekosyy liikkua!

Tuuliliivi, irtohihat- ja lahkeet. Käteviä riisua päivän ja kropan lämmetessä pois ja mahtuvat vaikka pyöräilypaidan takataskuihin. Liivin kaulukset suojaavat kaulaa ja tärkeimpiä sisäelimiä kylmältä viimalta.

Juoksu- ja pyöräilytrikoot. Aivan sama, mitä mieltä näistä on, mutta ovat tarkoituksessaan toimivat. Vähentävät hiertymiä ja ehkäisevät turhaa lahkeen lepattelua ja suhinaa. Eivät alppihiihtäjätkään laske pilkkihaalarissa. Mukavat jalassa.

Keräyksen tilanne

Uusi Lastensairaala 2017 tukiyhdistys tiedotti toukokuussa, että rahaa on tilille kertynyt jo yli 3,2 miljoonaa euroa. Tänään varmistui HUS:in lupaama 40 miljoonan lahjoitus. Tilille lahjoittamalla varat siirtyvät suoraan sairaalahankkeeseen ilman välikäsiä. Selvitämme keräyksemme tilannetta ja tiedotan siitä lähiaikoina. Keräyslupa löytyy Uuden Lastensairaalan sivulta: http://uusilastensairaala2017.fi/kerayslupa

Ensimmäisen yrityslahjoituksen saimme huhtikuussa, kun Dynasty Helsinki lähti mukaan.

Yrityslahjoittajat

Haastamme niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä mukaan tukiyhdistyksen keräykseen. Joitakin yrityslahjoituksia on tiedossa, mutta lisää kaivataan ja sen eteen teemme parhaillaan töitä, jotta tavoiteltuun 10 000 euroon päästään. 

Keräyksestä kiinnostuneita yrityslahjoittajia pyydämme ottamaan yhteyttä sähköpostilla, jotta voimme sopia lahjoittamisen yksityiskohdista. Jokainen yrityslahjoitus huomioidaan kaikissa kanavissa. Yhteydenottoon käyvät sekä haaste400@hotmail.com että 400:n Haasteen fb-sivu.

Lahjoitukset:

Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry 
FI93 5541 2820 0199 67 (OP-Pohjola)
BIC: OKOYFIHH
400:n Haastetta tuet viitenumerolla 201 70402

400:n Haaste muualla:

400:n Haasteen etenemistä voi seurata myös Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/400n-Haaste/631401450209401?ref=hl

Twitterissä projektin tuoreimmat tilanteet raportoivat @Haaste_mies ja @400nhaaste.

Tulevia tapahtumia

400:n Haasteen logo paljastetaan kohta. Myös lyhyt treenivideo on tekeillä.